Artikkelit Metsä

Metsäpuiden geenivaroja suojellaan myös syväjäädyttämällä. Syväjäädytyksessä solut säilyvät elinkykyisinä teoriassa ikuisesti, kun solut upotetaan nestemäiseen typpeen 196 asteen pakkaseen.

”Vain pienet ja tietynlaiset kasvinosat selviävät syväjäädytyksestä. Pakastettavissa soluissa ei saa olla irtovettä, joka jäätyessään rikkoisi solut”, sanoo johtava tutkija Tuija Aronen Luonnonvarakeskuksesta.

Noin kuutiometrin kokoiseen tankkiin sopii 6 000 pakastettavaa näytettä. Yhdessä muutaman millilitran putkessa on 10–20 puun silmua.

”Vastaavaan 6 000 kasvavan puun kenttäkokoelmaan verrattuna tämä vie hyvin vähän tilaa”, Aronen sanoo menetelmän eduksi.

Tuija Aronen ja Sakari Välimäki tarkastelevat syväjäädytetyistä silmuista laboratoriossa kasvatettuja kynäjalavan versoja. (kuva: Eija Matikainen / Luke)

Kaikkia puulajeja ei kuitenkaan kannata säilöä syväjäädytyksellä. Siksi sillä suojellaan vain erityisen arvokkaita ja tavallisista metsäpuista poikkeavia puiden muotoja.

”Meillä on tankissa erilaisia visakoivuja samoin kuin puiden muotoja, joilla on eriväriset tai poikkeavalla tavalla liuskoittuneet lehdet”, Aronen sanoo.

Parhaillaan syväjäädytystä kehitetään jalaville. Maamme jalavia uhkaa muualla Euroopassa pahoja tuhoja aiheuttanut hollanninjalavatauti. Syväjäädytyksellä jalavien geeniperimää voi turvata pikaisesti siltä varalta, että tauti iskee Suomeen ja tuhoaa nopeasti jalavakantaamme.

”Syväjäädytys on saatu toiminaan jo kynäjalavalla eli pystymme tuottamaan uusia versoja, kun niitä tarvitaan”, Aronen sanoo.

Haastavinta ei kuitenkaan ole kasvien jäädyttäminen vaan kasvuun herättäminen. Suomessa kasvaville jalaville ei aiemmin tunnettu sopivaa solukkoviljelymenetelmää, jolla jäädytetyistä silmuista voi kasvattaa uusia taimia.

”Kasvualustat sekä versojen erilaistamiseen ja juurruttamiseen käytettävät kasvihormonit pitää optimoida jokaiselle puulajille erikseen”, Aronen sanoo.

 

Teksti: Heikki Hamunen

Sivun yläreunan kuva: Eija Matikainen

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.2.2018

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös