Artikkelit Ruoka

Kun ruokailu digitalisoituu, meistä jokaisesta tulee tiedon tuottajia.

My Data eli yksilön henkilökohtaiset tiedot liikkuvat verkossa ja helpottavat terveellisen ruokavalion hankintaa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden mukaan digitaalinen ruokaketju tuo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaikille ketjun toimijoille.

Luken, Aalto-yliopiston ja VTT:n valtioneuvostolle laatima selvitys avaa digitalisaation tarvetta ja käytännön mahdollisuuksia ruoan tuottajille ja kuluttajille. Luken erikoistutkija Terhi Latvala selvitystä kirjoittaneesta tutkijaryhmästä tietää, että ruokaketjun digitalisaatioon kohdistetaan paljon odotuksia ja pelkoja.

Terveysriskeistämme, kulutustottumuksistamme ja ravitsemussuosituksistamme tallennetaan jatkuvasti tietoja. Tätä tietovarantoa voitaisiin käyttää tehokkaan ja terveellisen ruokaketjun kehittämiseen. Esiin nousevat kuitenkin tutut kysymykset tietoturvasta ja pienen kuluttajan yksityisyyden suojasta.

”Ajattelen, että kuluttaja ei enää olisikaan se pieni tekijä. Nythän me annamme paljon tietojamme kaupalle, mutta emme saa niitä takaisin. My Data tarkoittaa, että kuluttaja hallinnoisi omia tietojaan ja päättäisi itse, kenelle tietonsa jakaa”, Latvala sanoo.

Ruokaketjun digitalisaatiossa on kysymys tiedon jalostamisesta yksilöllisiin tarpeisiin. (Kuva: Rodeo, kuvamanipulaatio)

Tietojaan jakamalla kuluttaja voisi saada energiatarvettaan vastaavia annoksia joukkoruokailuun ja ilmoituksia ruokavalioonsa sopivista valikoimista kaupoissa. Latvala korostaa, että digitalisaatiossa on kysymys tiedon jalostamisesta yksilöllisiin tarpeisiin.

”Kuluttaja ei halua ruokakaupasta erillisiä tuotteita vaan etsii ratkaisuja omiin tilanteisiinsa, juhlaan, illalliselle. Yhdistämällä kuluttajan ja kaupan tietoja ratkaistaan kuluttajan tilanne palveluna. Myös hävikki vähenisi, kun ostokset käytetään määriteltyyn tilanteeseen”, Latvala kuvaa.

Latvala on järjestänyt ruokaketjun toimijoille työpajoja, joissa on pohdittu digitalisaation tavoitteita, uhkia ja mahdollisuuksia.

”Yrityksetkään eivät anna dataa halukkaasti jakoon. Mutta mikään ei muutu, jos kukaan ei kerro mitään. Kehitettävää löytyy avaamalla dataa”, Latvala painottaa.

Elintarvikealalla ollaan kuitenkin avoimia yritysten yhteistyölle, mikä on Latvalan mukaan tärkeää. Verkostoja tarvitaan, jotta jokaisen ei tarvitse tehdä kehityskulkua digiin yksin.

Kuluttajien My Data toisi ruokaketjuun myös kaivattua ketteryyttä. Kun kuluttajat jakaisivat omia tietojaan, elintarvikeketjuun saataisiin paremmin tietoa siitä, mihin kulutus on suuntautumassa.

”Nykyinen keskitetty systeemi ei muuta toimintaansa nopeasti. Koko ketjun pitää herätä ja reagoida muutoksiin.”

Kuva: Aki Janatuinen

Työpajoissa on jo keksitty uusia digitaalisia sovelluksia. Miehittämätön kalakauppa palvelisi niin digiajan kokkaajaa kuin kalastajaa.

”Kalan logistiikka on nyt hankalaa, mutta siellä on paljon mahdollisuuksia. Jos kalastaja voisi levittää ennakkotietoa kalansaaliista, voitaisiin ennakoida, milloin kalaa saa kaupasta. Se helpottaisi yritystoimintaa ja herkästi pilaantuvien tuotteiden logistiikkaa”, Latvala kuvailee.

Digitalisaatiossa ei ole kysymys täysin uusista asioista. Maataloudessa isot tilat investoivat automatisoituihin laitoksiin ja robotiikkaan, pienet ja keskisuuret tavoittavat markkinoita verkossa laatuerillä ja erikoistuotteilla.

”Kehitys toisi maanviljelijälle myös markkinatietoa ja sen myötä ruokaketjuun saataisiin nykyistä tasavertaisempi neuvotteluasema kaikille. Myös muita sähköisiä kauppapaikkoja kuin Facebook on syytä kehittää, Latvala sanoo.

Tutkijoiden raportti selkeyttää ruokaketjun digitalisaation tilanteen ja kertoo päättäjille, mihin tarvitaan poliittisen päätöksenteon tukea, jotta suotuisa kehitys saataisiin liikkeelle.

Latvala näkee paljon mahdollisuuksia, vaikka ratkaisemattomia kysymyksiä digitaalisessa maailmassa on vielä paljon. Yksi tärkeimmistä mahdollisuuksista on elintarvikekaupan kansainvälistyminen.

”Kansanterveydelliset ongelmat ovat suuri kustannuskysymys. Niihin voidaan vaikuttaa tiedolla. Mutta digitiedon avulla terveellisen ruoan markkinat voivat löytyä yhtä hyvin Koreasta kuin Suomesta”, Terhi Latvala päättää.

Luken koordinoimassa DigiFood-hankkeessa kartoitettin yhdessä VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa, miten digitalisaatiolla voidaan kehittää suomalaista ruokaketjua.

 

Teksti: Marjatta Sihvonen

Sivun yläreunan kuva: Pixabay

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 15.5.2017.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös