Artikkelit Ilmasto, Ruoka, Yleinen

Elintarvikevienti tarvitsee tuekseen tutkittua tietoa. Myös pohjoismaiden yhteinen arktisuus-brändi on mahdollinen.

Elintarvikevienti on virkistynyt lupaavasti. Viime vuonna vienti kasvoi kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Luonnonvarakeskus (Luke) selvittää nyt, miten luonnontuotteiden myynti ja Aasian kauppa saisivat uutta lisäpotkua Suomen arktisista olosuhteista.

”Arktisuus on mahdollisuus, jolla voimme erottua vientimarkkinoilla,” sanoo tutkija, elintarvikeketjujen lisäarvotekijöiden ja vastuullisuuden asiantuntija Jaana Kotro Lukesta.

Kotro työskentelee elintarvikeketjujen lisäarvotekijöiden ja vastuullisuuden asiantuntijana. Hän listaa Suomen valteiksi ruoan puhtauden, tuoteturvallisuuden ja antibioottien vähäisen käytön.

Samoja argumentteja käyttävät kuitenkin monet muutkin. Siksi arktista brändiä tulee kehittää yhteistyössä.

Suomesta haetaan erityisesti luonnonmarjoja ja sieniä. Kiinalaisissa tuotteissa varsinkin mustikan markkina-arvo on korkea. (kuva: Petri Jauhiainen, Rodeo)

Luke kehittää arktista elintarviketuotantoa laajalla rintamalla. Kotro johtaa Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanketta ja tutkimusprofessori Sirpa Kurppa valmistelee päättäjille suunnattua suositusta biotalouden edistämisestä arktisilla alueilla.

Pohjana ovat kattavat tilastotiedot pohjoisesta tuotannosta, porotaloudesta, metsämarjoista ja kalataloudesta.

Kurppa painottaa, että arktisuus on koko Suomen asia eikä koske pelkästään Lappia.

”Ilmastonmuutoksen myötä koko Eurooppa on nostanut arktisen alueen esille,” Kurppa toteaa.

Suppilovahveroita. (kuva: Antti Jokinen, Rodeo)

Arktista brändiä muovataan myös muualla. Erityisesti Norjassa on investoitu Lappiin.

Painetta tulee myös Euroopan unionista. Jean-Claude Junckerin johtama komissio on linjannut, että syrjäisiä alueita ei tueta vastaisuudessa enää ilman, että taloudellisen tuen perustaksi löytyy erityispiirteitä.

Jaana Kotron hankkeessa kaikki 60. leveyspiirin pohjoispuolella tuotettu ruoka eli koko Suomen maatalous luetaan arktiseen elintarviketuotantoon.

Norjassa arktisen katsotaan alkavan vasta pohjoiselta napapiiriltä.

Määritelmäeroista huolimatta Pohjoismailla on mahdollisuus yhteisille arktisen ruoan vientimarkkinoille.

Norjan elintarvikkeiden kansallista ”Nytt Norge” -alkuperämerkintää valvova säätiö ja Ruotsin ”Från Sverige” -järjestö suhtautuvat myönteisesti yhteistyöhön.

Yhteistyö voisi toteutua esimerkiksi pohjoismaisen arktisuus-brändin lanseeraamisena kansainvälisillä messuilla.

Tutkija Anu Reinikainen Lukesta laajentaisi yhteistyön koko Barentsin alueelle, jolloin mukana olisi myös Venäjä. Reinikaisen mukaan toimivan arktisuus-brändin rakentaminen tarvitsee päättäjiä, jotta voidaan luoda puitteet arktisten luonnonvarojen kestävälle käytölle.

”Luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan yrittäjyyden tukeminen ovat avainasemassa”, Reinikainen sanoo.

Mitä arktinen vienti käytännössä sisältäisi?

Jaana Kotro nostaa esiin pohjoisen erityispiirteet. Valoisa kasvukausi synnyttää tasaiset tuotanto-olosuhteet sekä omanlaisensa maut ja aromit. Nämä tekijät tuovat etuja erityisesti marjojen markkinointiin.

Markkinoinnissa hyödynnettävää tietoa kokoaa Arktisuus elintarvikeviennin kärkenä -hanke, jonka keräämät tiedot ovat kaikkien suomalaisten pk-yritysten käytössä. Tietoihin voi tutustua Arctic Food from Finland -sivustolla.

Hanke kokoaa tutkittua tietoa puhtaan ruoan lähtökohdista ja arktisten erityispiirteiden vaikutuksesta kalan, kauran, kuminan, luonnonmarjojen, naudanlihan, maidon, sianlihan ja siemenperunan tuotantoon.

Kotro muistuttaa, että Kiinan lisäksi Aasiassa on muitakin kiinnostavia vientimaita. Japani ja Etelä-Korea kuuluvat Business Finlandin ohjelmaan.

Tärkeintä viennissä on muistaa asiakkaan tarpeet ja mieltymykset. Kohdemaan kulttuuri ja tavat on tunnettava.

”Arktisuus luo kuulijassa vahvan mielikuvan. Siksi on tärkeää tunnistaa etukäteen, mille vientimarkkinoille arktisuus sopii, missä se herättää mielenkiintoa ja millä tavalla siitä tulisi eri markkinoilla kertoa”, Kotro sanoo.

Teksti: Marjatta Sihvonen
Sivun yläreunan kuva: Plugi
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.8.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

 

Katso myös