Artikkelit Kiertotalous, Maatalous, Puutarha, Yleinen, Ympäristö

Energiaturpeen tuotanto vähenee, ja samalla vähenee myös kasvu- ja kuiviketurpeen tuotanto. Korvaavia materiaaleja etsitään ja kehitetään nyt kuumeisesti. Vaakalaudalla ovat etenkin puutarhakasvien ja puuntaimien tehokas kasvatus sekä siipikarjan terveys ja hyvinvointi.

Suomalaiset kasvihuonevihannekset sekä muiden puutarhakasvien taimet kasvavat tavallisesti turpeessa. Metsäpuiden paakkutaimille turve on ainoa käytössä oleva kasvualusta. Turve on myös yleisimmin käytetty kuivike kotieläintiloilla.

Koska kasvu- ja kuiviketurvetta nostetaan paljolti energiaturpeen sivutuotteena suon pinnasta, sen tuotanto supistuu energiaturpeen käytön vähetessä. Kasvu- ja kuiviketurpeelle haetaan nyt vaihtoehtoja, jotka täyttävät ympäristövaatimusten lisäksi käyttäjien vaatimukset ominaisuuksien, saatavuuden ja hinnan suhteen. Vaatimukset ovat kovat.

”Turve on kasvualustana erinomainen. Se pidättää ja luovuttaa vettä hyvin, ja se pysyy ilmavana, jolloin juuret saavat happea. Turve on puhdasta, ja se jopa aktiivisesti ehkäisee kasvitauteja, mikä on erityisen tärkeää kasvihuoneessa. Turpeessa on helppo säätää ravinteiden määrää, ja kevyt turve sopii hyvin ruukkuvihannesten kuljetukseen”, luettelee Luken tutkija Sanna Finni.

Rahkasammal ja mädätejäännös lupaavia

Kurkun viljelyssä suositusta kivivillasta ei povata turpeen korvaajaa, koska sen valmistus vie runsaasti energiaa ja se on jätettä käytön jälkeen. Finnin mukaan tavallinen peltomulta puolestaan leikkaisi kasvihuoneviljelyn tuottavuutta merkittävästi. Hän pitää yhtenä lupaavimmista kasvualustoista soilla kasvavaa rahkasammalta.

”Rahkasammal toimii oikein hyvin useilla puutarhakasveilla, ja siitä tehtyjä kasvualustoja on jo markkinoillakin”, Finni kertoo. Rahkasammal täyttää myös tutkija Juha Heiskasen kriteerit. Hän tutkii Lukessa metsäpuiden taimikasvatusta.

”Mänty ja kuusi ovat herkkiä tuhoisalle taimipoltteelle. Siksi on erityisen tärkeää, että kasvualustassa ei ole patogeeneja eli taudinaiheuttajia. Turpeen ja rahkasammaleen ohella tällainen alusta on esimerkiksi biokaasulaitoksen kuivattu mädätejäännös, joka vaikuttaa sopivalta kasvihuoneviljelyyn”, Heiskanen sanoo.

Puukuitua ja ruokohelpeä puutarhakasveille

Patogeenisuuden ohella Heiskasta kiinnostaa, saako kasvualustasta puuntaimelle tasalaatuisen, pienen juuripaakun. Koska puutarhaviljelijät käyttävät alustoja myös säkeissä, Luke tutkii turvetta karkeampiakin materiaaleja, kuten kompostoitua kasvikuitua.

”Ruokohelpi ja järviruoko ovat hyviä vaihtoehtoja puutarhaviljelyn alustoiksi, ja yksi tuottaja jo valmistaakin Suomessa ruokohelpialustoja”, Finni sanoo. Hänen mukaansa moni kasvualustojen tuottaja näkee lupaavimpana materiaalina puukuidun.

”Meillä on vielä paljon kehitettävää puukuidun käsittelyssä, koska puukuitu tahtoo imeä itseensä ravinteita. On myös selvitettävä, saadaanko kuitua sellutehtaan sivuvirroista vai käytetäänkö puhdasta puukuitua.”

Huomio saatavuuteen, hintaan ja ympäristöön

Heiskanen pitää puukuitua hyvänä ehdokkaana myös metsätaimien kasvatukseen, mutta häntä arveluttaa yhä suositummaksi nousevan puukuidun hinta sekä käsittelyn kustannukset.

Biologisesta näkökulmasta lupaavia kasvualustoja siis on, mutta saatavuutta, kustannuksia ja ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa näkymä muuttuu toisenlaiseksi. Lukessa tutkitaan muun muassa ruokohelpin viljelyä, ja ympäristöministeriö on käynnistänyt hankkeita, joissa selvitetään rahkasammaleen korjuun ympäristövaikutuksia.

”Viime kädessä kasvualustan valinta on maankäyttökysymys. Tuleeko kasvualustan raaka-aine pellolta, suolta vai metsästä”, Finni toteaa.

Toimiva kuivike tärkeä osa kotieläintuotantoa

Vaihtoehtoisten materiaalien saatavuus kiinnostaa myös kotieläintuottajia, joille turve on merkittävä kuivike. Erityisesti broilerituotanto on hyvin riippuvainen turpeesta. Naudoilla, sioilla ja hevosilla käytetään myös muita materiaaleja, kuten olkea ja kutterinlastua, mutta nykyiset vaihtoehdot tuskin riittävät korvaamaan suosittua turvetta, eivätkä ne sovellu joka tilanteeseen. Näin arvioi Luken tutkija Katariina Manni.

”Turve on eläimille pehmeä materiaali, joka sitoo erinomaisesti nestettä sekä lannasta vapautuvaa ammoniakkia. Lisäksi se hillitsee taudinaiheuttajien kasvua”, Manni kertoo. Hänen mukaansa turpeen käyttö edistää eläinten terveyttä ja hyvinvointia ja on vaikuttanut muun muassa siihen, että suomalaiset broilerit kasvatetaan ilman antibiootteja.

Luken tutkimuksissa korsipohjaiset materiaalit eivät soveltuneet kovinkaan hyvin broilereiden kuivikkeeksi, kun taas rahkasammal pärjäsi turpeelle. Ruokohelpi puolestaan osoittautui toimivaksi kuivikkeeksi lihanaudoilla.

”Uusia, turvetta korvaavia kuivikeratkaisuja etsitään edelleen, mutta niiden löytyminen vaatii aikaa ja todennäköisesti myös toimintatapojen muutoksia niin kotieläintuotannossa kuin kuivikemarkkinoilla”, Manni toteaa.

Teksti: Marianna Salin

Kasvuturpeella vahva asema maailmassa

Wageningen University & Researchin tutkijat arvioivat vuonna 2018, että noin 60 prosenttia maailman teollisesti valmistetuista kasvualustoista oli turvetta, ja noin 16 prosenttia toiseksi suosituinta materiaalia, kookoskuitua. He odottivat, että kasvualustojen kysyntä

nelinkertaistuu ja kasvuturpeen kysyntä kaksinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Samalla puukuidun käyttö kymmenkertaistuisi, ja sen osuus nousisi 4 prosentista 11 prosenttiin.

Biokiertotalous-ohjelman tutkimuspäällikkö Tuula Jyske:

”Luken kunnianhimoisena tavoitteena on kehittää vaihtoehtoisia, kestäviä sekä eläinten hyvinvointia ja kasvinterveyttä ylläpitäviä ratkaisuja, joilla turve voidaan korvata eläintuotannon kuivikkeissa suurimmaksi osaksi sekä puolet kasvihuone-, puutarha- ja metsätaimituotannossa vuoteen 2025 mennessä. Tämä edellyttää kokonaiskestävyyden ja kustannusrakennevaikutusten tarkastelua läpi tuotantoketjujen. Kehitämme myös viherrakentamiseen soveltuvia materiaaliratkaisuja, joilla ylläpidetään ja lisätään rakennettujen ympäristöjen viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta.”

Katso myös