Artikkelit Ilmasto, Metsä

Jalostus valmistaa suomalaisia puita uudenlaisiin käyttötarpeisiin ja vauhdilla muuttuvaan ilmastoon.

Puun käyttö monipuolistuu. Perinteisten sellun ja laudan sijaan puusta tuotetaan entistä enemmän rehua, kemikaaleja, uutteita ja muovia korvaavia tuotteita. Puuta myös hakataan Suomessa enemmän kuin koskaan. Luonnonvarakeskus (Luke) valmistautuu kovaa vauhtia muuttuvaan ilmastoon ja puunkäytön uusiin tarpeisiin metsäpuita jalostamalla. Luke tutkii muun muassa geenitiedon käyttöä metsänjalostuksessa.

“Jalostuksen avulla pienemmällä pinta-alalla pystyttäisiin tuottamaan nykyistä enemmän puuta”, sanoo Luken metsägenetiikan professori Katri Kärkkäinen. “Geenitieto tulee nopeuttamaan ja tehostamaan puiden jalostusta.”

Puiden jalostus tähtää kasvun parantamisen lisäksi siihen, että puilla on uusiin käyttötarkoituksiin sopivia ominaisuuksia ja kyky sopeutua muuttuvaan ilmastoon. Jotta lisääntyvä puun käyttö voisi olla kestävää, metsiä täytyy voida kasvattaa nykyistä tehokkaammin.

“Etenkin havupuiden perimässä on edelleen hirveästi muuntelua ja voimakkaita geenejä, joiden avulla puita voisi jalostaa todella paljon. Ne geenit tunnistamalla jalostuksessa on vielä pikavoittoja tarjolla. Siinä mielessä tämä on hirveän hauskaa ja potentiaalista työtä”, Kärkkäinen kuvailee.

Haasteena on muun muassa jalostaa nopeasti kasvavaa mutta tarpeeksi tiivistä puuta. Nykyään talousmetsissä kasvaa lähinnä yleispuuta, joka kasvaa hyvin ja on ulkoisesti tervettä.

“Tulevaisuudessa pystytään toivottavasti kasvattamaan eri tarkoituksiin jalostettuja puuaineksia”, Kärkkäinen sanoo.

Yhteiskunta pyrkii hiilineutraaliuteen. Siksi puun elinkaari täytyy ajatella pitkälle. “Tärkeää on, että puuta ei vain kaadeta ja käytetä kerralla, vaan siitä tuotetaan pitkäikäistä tavaraa, joka korvaa öljypohjaisia materiaaleja”, Kärkkäinen sanoo.

“Puuta on tähän asti ajateltu liian yksisilmäisesti vain lautana tai selluna”, Kärkkäinen sanoo. “Lisäksi monia aineita on vähän laiskasti tuotettu öljypohjaisina. Samoja aineita voitaisiin saada puista.”

Esimerkiksi puun kuoresta saadaan paljon hyödyllisiä uuteaineita. Puun sisältämät antioksidantit taas kiinnostavat ruoka- ja lääketieteen puolella.

Suomen lisäksi Ruotsissa tutkitaan paljon uudenlaisia puusta saatavia tuotteita, kuten nanoselluloosaa. Erittäin pienikuitusta nanoselluloosaa voi käyttää muun muassa komposiitteihin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tällä hetkellä Göteborgissa on käynnissä erityinen 3D-printtaushanke. “Tavoite on printata nanoselluloosasta runko, jota voi käyttää ruumiinosien, kuten korvien kasvattamiseen”, kertoo puukemian professori Gunnar Henriksson Tukholman Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta.

Myös muuttuva ympäristö vaikuttaa puulta vaadittaviin ominaisuuksiin. “Ilmasto muuttuu nyt aivan älyttömän nopeasti. Yritämme jalostuksella auttaa puiden sopeutumista siihen”, Kärkkäinen sanoo.

Ilmastonmuutos sekoittaa puiden kasvurytmiä. Luke tutkii, miten kasvattaa tuottoisia puita, jotka eivät esimerkiksi herää lepotilasta liian aikaisin keväällä. Ilmastonmuutos tuo pohjoisiin metsiin myös uusia tuhoeläimiä ja tauteja. Jalostuksella pyritään parantamaan puun yleistä elinkykyä ja kykyä vastustaa tauteja ja tuholaisia.

“Puun yleinen terveys on puun kasvulle ja tuotolle tulevaisuudessa entistä tärkeämpää”, Kärkkäinen kertoo.

Kärkkäinen korostaa, että myös metsien monimuotoisuus on äärimmäisen tärkeää puiden kyvylle sopeutua muuttuviin ympäristöihin. Lukessa jalostetaan lähinnä kotimaisia puita, mutta sen tutkijat pitävät silmällä myös ulkomaisten lajien ja niille sopivien kasvualueiden muutoksia.

“Puut ja niiden geenit eivät tunne maiden rajoja. Tutkimme ilmastonmuutoksen vaikutusta siihen, missä erilaisia siemeniä pitäisi alkaa käyttää”, Kärkkäinen kertoo.

Uudenlaiset käyttötavat ja pidemmälle jalostetut puut lisäävät puun käytön kestävyyttä. “Kaikkien hyöty pitkällä aikavälillä on, että puuta hyödynnetään mahdollisimman järkevästi”, Kärkkäinen sanoo.

“Puutuotteiden jalostusarvon nostaminen mahdollisimman korkeaksi on maailman järkevintä tällaisessa maassa, jossa ihmisten tietotaito ja tietotekninen osaaminen ovat korkealla.”

Teksti: Antti Miettinen
Sivun yläreunan kuva: Luken arkisto
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.8.2018
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.