Artikkelit Metsä, Talous, Ympäristö

Muuttuvassa toimintaympäristössä ei riitä, että teollisuus toimii vastuullisesti ja innovoi uusia tuotteita. Omasta toiminnasta pitää viestiä tavalla, jonka myös kuluttaja ymmärtää, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori (MMT) Katja Lähtinen.

Väestönkasvun, kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen kaltaisten megatrendien myötä metsäteollisuuden on tulevaisuudessa keskusteltava enemmän sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaiden kanssa. Tämä edellyttää alan toimijoilta uudenlaista liiketoimintaotetta ja syvällistä asiakasymmärrystä, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori (MMT) Katja Lähtinen.

– Meillä metsäteollisuuden rakenteet ovat muotoutuneet pitkän ajan kuluessa, tilanteessa, jossa asiakas on ollut jatkojalostava yritys. Kuluttajan päätöksentekologiikka on täysin erilainen.

Ilmasto- ja kestävyysnäkökulmat ovat monelle kuluttajalle jo arkea. Sen vuoksi heitä kiinnostaa aiempaa enemmän, onko puun käyttö hyväksyttävää ja vastuullista tai mitä lisäarvoa puu materiaalina tarjoaa.

– Metsäteollisuuden on puhuttava kieltä, jota asiakas ymmärtää, tarjottava tietoa, jota hän tarvitsee ja välitettävä viesti niin, että se tavoittaa asiakkaan. Jos nämä reunaehdot toteutuvat, toimintaympäristön muutos voi olla suuri mahdollisuus.

Lähtisen mukaan suomalaisen metsäteollisuuden vahvuus on koko arvoketjun läpäisevä vastuullisuus. Tästä soisi viestittävän nykyistä rohkeammin.

– Meille vastuullisuus ei merkitse sitä, että tehdään lain edellyttämä minimi, vaan näitä asioita aidosti pidetään tärkeinä. Mutta onko suomalaista vaatimattomuutta, ettei sitä osata sanoa ääneen?

Toimialojen rajat hämärtyneet

Suomalaista metsäteollisuutta on kritisoitu siitä, että se tuottaa bulkkia sen sijaan, että innovoisi uusia korkean arvon tuotteita. Kritiikki on Lähtisen mukaan perusteltua vain osittain.

– Toimintaympäristössä, jossa asiakas on ollut jatkojalostava yritys, arvoketjun päättäminen tiettyyn vaiheeseen on ollut tehokasta.

Suomalaisten nojatuolien ja sohvien runkoja. Kotimaisuus, korkea laatu, design ja digitaalisuuden hyödyntäminen asiakaslähtöisyydessä voivat olla merkittäviä kilpailukykytekijöitä yrityksille. Kuva: Katja Lähtinen, Luke

Samalla kun metsäteollisuus on lähestynyt loppukäyttäjää, ovat sen ja muiden toimialojen väliset rajat hämärtyneet. Kuitua hyödyntävät biokomposiitit, sellupohjaiset tekstiilikuidut tai vaikkapa nanosellusta valmistetut hydrogeelit ponnistavat kaikki metsäteollisuudesta, vaikkei niitä metsäteollisuuden innovaatioiksi miellettäisikään.

– Lisäksi pitää muistaa, ettei kyse ole vain siitä, jalostaako metsäteollisuus tuotteitaan, vaan myös siitä, kiinnostaako muita toimialoja käyttää kotimaisia metsäteollisuuden jalosteita, Lähtinen huomauttaa.

Puurakentamisesta asumisen palveluun

Suomalaista metsäteollisuutta luonnehtivat raakapuumarkkinan suuruus sekä lukuisat raaka-aineositteet. Erityispiirteiden vuoksi vertailu muihin maihin ei aina ole mielekästä.

– Sanotaan, että Suomen pitäisi päästä arvonmuodostuksessa huonekalujen valmistukseen profiloituneen Tanskan tasolle. Metsäteollisuuden mittakaavassa Tanska ja Suomi painivat kuitenkin ihan eri sarjoissa ja esimerkiksi syyt sille, miksi kotimainen huonekaluteollisuus ei toimi Tanskan tavoin, ovat paljon puutuoteteollisuuden tahtotilaa syvemmällä.

Teollinen puurakentaminen on esimerkki metsäteollisuussektorista, joka viime vuosina on Lähtisen mukaan puukomponenttien valmistuksen ja koko toimialan ajattelussa tapahtuneen muutoksen myötä kehittynyt valtavin harppauksin.

– Tulevaisuudessa saatamme pelkän rakentamisen sijaan tarjota asumisen palvelua, joka pitää sisällään kaiken, ulkorakenteista sisustukseen asti. Mikä olisi hienompaa kuin puutalo, jonka huonekalut ja tekstiilitkin olisi tehty puusta.


Teksti: Maria Latokartano