Artikkelit Maatalous, Tilasto, Yleinen

EU-jäsenyyden aikana maatilojen määrä Suomessa on lähes puolittunut.

Vuonna 1995 Suomessa oli 100 000 maatilaa ja vuonna 2015 tiloja oli 51 000. Vuonna 1995 joka toisella tilalla oli kotieläimiä, nyt vain joka kolmannella.

Eläinten määrä ei ole vähentynyt yhtä rajusti. Vuonna 1995 nautoja oli 1,1 miljoonaa ja sikoja 1,4 miljoonaa. Vuonna 2015 nautoja oli 915 000 ja sikoja 1,2 miljoonaa.

Suomessa tilan keskikoko vuonna 2013 oli reilut 40 hehtaaria, kun se EU-maissa oli keskimäärin 16 hehtaaria.

Suurin tilakoko oli Tsekissä 133 hehtaaria, ja esimerkiksi Tanskan maatilojen keskikoko oli vajaat 70 hehtaaria. Luvut perustuvat vuonna 2013 tehtyyn maatalouden rakennetutkimukseen.

Maatilojen määrä todennäköisesti vähenee myös tulevaisuudessa. Kannattavat ja elinkelpoiset tilat pystyvät jatkamaan toimintaansa (kuva: Janne Lehtinen)
Maatilojen määrä todennäköisesti vähenee myös tulevaisuudessa. Kannattavat ja elinkelpoiset tilat pystyvät jatkamaan toimintaansa (kuva: Janne Lehtinen)

Työvoiman kokonaismäärä vähenee. Moni jäljelle jäävä tila laajentaa toimintaansa. Nämä tilat tarvitsevat aikaisempaa enemmän palkattua työvoimaa.

Tilakoon kasvu näkyy palkatun työvoiman määrän lisääntymisenä. Etenkin tilapäisesti palkattua työvoimaa käytetään tiloilla paljon sesonkityövoimana.

”Suomessa suuri osa tiloista on edelleen perheviljelmiä. Myös työvoima on suurimmaksi osaksi viljelijäperheen jäseniä. Esimerkiksi Tanskassa palkatun työvoiman osuus on selvästi suurempi kuin meillä”, yliaktuaari Jaana Kyyrä Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo.

Vuonna 2005 tiloilla työskenteli yhteensä noin 155 000 viljelijää, yhtymien osakasta, viljelijäperheen jäsentä ja vakituisesti palkattua. Vuonna 2013 tiloilla työskenteli noin 110 000 henkilöä.

”Suomen EU-jäsenyyden aikana maataloustyön määrä on vähentynyt noin 40 prosenttia henkilötyövuosina mitattuna”, Kyyrä jatkaa.

Vuonna 2005 tiloilla tehtiin töitä henkilötyövuosiksi muutettuna yhteensä 110 000 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 työn määrä oli noin 73 000 henkilötyövuotta.

”Vuoden 2013 rakennetutkimuksen mukaan lähes kolmasosa tiloista harjoitti maatalouden ohella muuta yritystoimintaa. Toiminnan monipuolistaminen on hyvä keino hankkia lisätuloa ja hajauttaa taloudellista riskiä”, Kyyrä pohtii.

Koneellistumisen seurauksena yksi ihminen pystyy hoitamaan entistä suuremman määrän eläimiä ja peltoalaa.

”Maatalouden vuosia käynnissä olleelle rakennekehitykselle ei tilastojen valossa ole näkyvissä loppua. Todennäköistä on, että myös tulevaisuudessa tilojen määrän väheneminen jatkuu. Kannattavat ja elinkelpoiset tilat pystyvät jatkamaan toimintaansa”, Kyyrä arvelee.

Jäljelle jäävät tilat laajentavat toimintaansa ja ovat entistä suurempia. Niiden toiminta on entistä yritysmäisempää ja tehokkaampaa.

”Tilojen vähenemisen myötä myös maa- ja puutarhatalouden työvoiman kokonaismäärän väheneminen jatkuu. Laajenevat tilat tarvitsevat kuitenkin tilan ulkopuolista työvoimaa aikaisempaa enemmän. Näin ollen vakituisesti ja tilapäisesti palkatun työvoiman määrä todennäköisesti lisääntyy, kuten myös urakoitsijoiden käyttö ”, Kyyrä miettii.

 

Maatalouden rakennetutkimus

  • tehdään 3-4 vuoden välein kaikissa EU-maissa
  • tiedonkeruu käynnistyy Suomessa 1.11.2016
  • koskee noin 16 000 maatalous- ja puutarhayritystä
  • sähköinen verkkopalvelu on auki 19.12.2016 saakka
  • tammikuussa 2017 käynnistyvät puhelinhaastattelut niille tiloille, jotka eivät ole vastanneet verkossa
  • tuloksia julkaistaan syksyllä 2017 stat.luke.fi -palvelussa.

 

Teksti: Aimo Jokela, Luke

Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.10.2016.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös