Artikkelit Maaseutu, Maatalous, Yleinen

Alkumaan tilalla Salossa käy viikonloppuisin lapsia, joilla on kaikilla jotain erityisen tuen tarvetta. Vuoden aikana lapset viettävät maatilalla kaikkiaan kymmenen viikonloppua, minkä aikana ryhmä ehtii hyvin tutustua sekä toisiinsa että maaseudulla sijaitsevan lehmätilan päivittäisiin rutiineihin.

Kysymys on Pelastakaa Lapset ry:n luomasta Lasten yhteisöllisen ryhmätoiminnan (LYR) mallista, jonka avulla pyritään vastamaan lapsiperheiden tuen tarpeisiin. Yksilöterapiaan saattaa monella paikkakunnalla olla pitkät jonot. Toimintamalli tuo yhden uuden vaihtoehdon lastensuojelun työkaluvalikoimaan.

– Maatilalla vietetyt viikonloput ovat sikäli vaikuttavia, että lapsen kasvua voidaan samanaikaisesti tukea monen eri tavoilla, toiminnasta vastaava yrittäjä, Niina Merivirta kertoo. Jollekulle lapsista on kotona valmistetun ruoan syöminen ollut tärkeä kokemus. Toinen tarvitsee tukea omien mielipiteiden ääneen sanomisessa tai leikin lomassa sattuvien kiukun purkausten hallitsemisessa.

Monen lapsen kohdalla on päästy näkemään selkeää kehitystä, minkä vanhemmat ovat kertoneet näkyvän myös perheen omassa arjessa ja koulunkäynnissä.

– Etenemme aina lapsen omassa tahdissa. Esimerkiksi 20 mustikan poimiminen oli iso saavutus lapselle, jolla on aistiyliherkkyyttä. Hänelle hyönteiset ja metsän korkea kasvillisuus olivat pelottavia asioita. Ryhmän kannustamana homma onnistui, ja se kruunattiin vielä syömällä näistä mustikoista leivottua piirakkaa.

– Huomiota kiinnitetään lapsen vahvuuksiin käyttäen positiivisen ja ratkaisukeskeisen kasvatukseen menetelmiä. Lasten elämään liittyvät haasteet tulevat esille arkisina, käytännön tilanteina, joita voidaan käsitellä luontevasti kaiken muun tekemisen lomassa.

kuva: Liisa Käiväräinen
Alkumaan tilalla pääsee osallistumaan monenlaisten eläinten hoitamiseen. Kuvassa yrittäjä Niina Merivirta. Kuva: Liisa Käiväräinen

Lapsen ja perheen tukemiseen osallistuvat sosiaalityöntekijät ovat kokeneet toimintamuodon erittäin tarpeelliseksi.

– On ollut ihana kuulla mitä kaikkea tilalla puuhastellaan, miten ryhmä on hioutunut yhteen ja kuinka lapset toisiaan ryhmässä tukevat. Kokemukset, joita tämä työskentelymuoto lapsille mahdollistaa, ovat korvaamattomia, Emmi Karjalainen Helsingin kaupungin sosiaalipalveluista kertoo.

Tuotantosuuntana Niina ja Pasi Merivirran maatilalla on maidontuotanto. Lehmien ja nuorkarjan lisäksi tilalla asuu myös kiltti lapinkoira Tessu, kaksi kissaa sekä kaksi pupua, jotka ovat osaltaan lasten ilona ja tukena. Työn teossa on mukana myös perheen aikuisia lapsia.

Niinan ammatilliset valmiudet lasten ryhmätoimintaan perustuvat erityislasten ja -nuorten ohjaajan koulutukseen. Tätä työtä hän on nyt pystynyt tekemään omassa kotiympäristössään. Osaamista työhön Niina ammentaa myös matkailun ohjelmapalvelutuottajan, Green Care -ohjaajan sekä ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentajan koulutuksista.

Alkumaan toiminnassa ammennetaan luonnosta iloa ja voimaa myös tarinoiden ja kertomusten muodossa. Kuva: Alkumaa

Maatilojen Green Care-toiminta laajenee

– Maatilajoen kuntouttava käyttö on Suomessa vielä vähäistä esimerkiksi Hollantiin ja Norjaan verrattuna, kertovat Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat Anja Yli-Viikari ja Pia Smeds.

Luken ja Vaasan yliopiston yhteistyönä syntynyt tuore julkaisu esittelee maatilojen toimintamalleja Green Care -toimintaan. Luonnon kokeminen, toiminnallisuus ja osallisuus voivat olla tärkeitä monille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasryhmille.

Keski-Pohjanmaalla on äskettäin otettu käyttöön palveluseteli, jonka kautta kehitysvammaiset voineet hakeutua maatilalle sijoittuvaan työtoimintaan.

– Päivä- ja työtoiminnassakin tarvitaan vaihtoehtoja. Osalle asiakkaista sopii toimintakeskuksen tarjoama tuki, osalle puolestaan paremmin ulkoilua ja fyysistä tekemistä sisältävä toimintamuoto, Smeds toteaa.

– Luontolähtöiset palvelumallit ovat Suomessa vielä uusia, ja siten kaikki yritykset oman alansa edelläkävijöitä, Yli-Viikari kuvailee. Vakiintuneita markkinoita palveluiden ostamiseen ja myymiseen ei vielä ole. Yrittäjät ovat joutuneet panostamaan runsaasti asiakassuhteiden luomiseen. Luonnon ja eläinten pariin sijoittuvien palveluiden merkitys saattaa kuitenkin tulevaisuudessa kasvaa, kun kaupunkimuotoinen asuminen jatkuvasti lisääntyy.

– Toivomme oppaan olevan tueksi sekä alan yrittäjille että myös palveluita ostaville asiakkaille, joille toimintamallit saattavat olla niin ikään uusia, tutkijat toteavat.

 

Yli-Viikari, Anja; Smeds, Pia. 2019. Green Care – maatilatoimijan työkalupakki.
Opas on tuotettu EU:n maatalousrahaston rahoittamassa kaksikielisessä hankkeessa ”Luonnostaan nouseva Pohjanmaa – Livskraft från den Österbottniska naturen”.