Artikkelit Metsä

Luken ja metsäkonevalmistaja Ponssen yhteistyö on viime vuosina keskittynyt digitaalisen informaation hyödyntämiseen. Kiinnostavia hankkeita on useita. Hyvänä esimerkkinä ovat digitaaliset karttajärjestelmät, jotka helpottavat koneenkuljettajan työtä.

– Tänä keväänä käynnistyi maastokulkukelpoisuushanke, jossa metsäkoneeseen asennetaan urasyvyyttä mittaava järjestelmä, Luken ryhmäpäällikkö Jori Uusitalo kertoo.

Ponssen toimitusjohtaja Juho Nummelan mukaan urasyvyyksien analyysimenetelmät etenevät tuotekehitykseen nopeasti.

Tuoreita tutkimustuloksia on saatu myös katkonnan ohjauksesta. Ponsse on kehittänyt tarkoitusta varten simulaattorit, ja Lukessa on tutkittu katkonnan ohjausta.

Parhaillaan Luke on kehittämässä sovelluksia, joilla metsäkone kerää dataa käsittelemästään puusta ja maastosta.

– Heikoista metsämaista korjataan puut kesällä ja kaikkein heikoimmista sydäntalvella. Täsmätieto auttaa vähentämään kausivaihteluita, ja seisokkien karsiminen lisää työn tuottavuutta. Samalla parannetaan työn laatua eli vähennetään maastovaurioita, Uusitalo esittelee.

Juho Nummela valittiin viime keväänä suomalaisyritysten tulevaisuuden toimitusjohtajaksi. Kuva: Ponsse
Juho Nummela valittiin viime keväänä suomalaisyritysten tulevaisuuden toimitusjohtajaksi. Kuva: Ponsse

Arvokasta tietoa maaperästä

Ponssella arvostetaan pitkäaikaista tutkimustietoa, jota Luke on kerännyt puustonkasvusta ja harvennushakkuista. Ponssen metsäyhtiöyhteistyöstä vastaava tuotepäällikkö Tuomo Moilanen kehaisee puunkorjuun hyväksi tehtyä turve- ja kivennäismaatutkimusta, joka edistää koneiden kehitystyötä.

Moilasen mukaan Luken perustamat pysyvät koealat ovat tärkeitä maaperän tutkimisessa. Koealoilla selvitetään erityisesti puunkorjuun vaikutuksia jäävän puuston kasvuun. Pitkäjänteistä työtä on yhä myös edessäpäin.

– Nyt metsäkoneyrittäjä voi ajaa kymmeniä kilometrejä hakkuupaikalle, nostaa koneen lavetilta ja huomata, että maa ei kanna. Turhien reissujen vähentämiseksi pyrimme siihen, että yrittäjä näkisi jo tietokoneen kartalta hakkuukelpoiset alueet. Tietokonesovellus näyttäisi maaperätiedon, kolmen viime viikon sademäärän ja vesien virtaussuunnat, joista kone laskisi, kantaako maa koneen, Moilanen konkretisoi.

Automaattisesti hankittu tieto nostaa selvästi työn lisäarvoa. Moilanen kuitenkin huomauttaa, että mainitut tietokonesovellukset eivät valmistu lähivuosina. Ennen tuotteistamista tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa.

Moilanen aloitti Ponssessa vuonna 1992. Jo silloin Ponsse ja silloinen Metla kehittivät yhdessä pehmeiden maiden puunkorjuuta. Kehitystyön tuloksena Ponsse alkoi valmistaa suomaastoon sopivia koneita.

– Monen tietolähteen yhdistelmästä saadaan tarkinta metsävaratietoa. Silloin hakkuut voidaan kohdistaa leimikkoon, joka tuottaa juuri sitä, mitä kulloisessakin markkinatilanteessa vaaditaan.

Moilanen huomauttaa, että tieto niin metsikön kasvusta kuin kasvun muuttumisesta eri käsittelytavoilla hyödyttää kaikkia: esimerkiksi paljon investoivaa metsäteollisuutta ja metsänomistajaa, joka pystyy suunnittelemaan tehokkaasti omaa metsätalouttaan.

– Kun koko arvoketju voi hyvin, koneyrittäjä pärjää – ja vasta sitten konevalmistaja voi pärjätä, Moilanen päättelee.

Käytännönläheistä tutkimusta

Ponsse sijoittaa yli 460 miljoonan euron liikevaihdostaan kolmisen prosenttia tuotekehitykseen. Juho Nummela puhuu silti mieluummin aikaansaannoksista kuin prosenteista. Teknologian kehittämisestä hän nostaa esille ActiveFrame-vaimennusjärjestelmän ja Scorpion-huippuharvesterin viime vuosien isoina saavutuksina.

– Satsaamme jatkuvasti myös ohjelmistoihin. Kehittämämme teollisen internetin applikaatiot hyödyttävät asiakkaitamme ja heidän asiakkaitaan. Tekniikka kehittyy tiedon kasvun myötä, ja tieto lisääntyy testauksissa.

Vaikka Nummela on tekniikan tohtori, hän painottaa kehittämistyön käytännönläheisyyttä. Tyypillisesti asiakkaat ovat mukana kehittämisessä.

– Emme tee koneita insinööreille, vaan koneenkuljettajille, hän kiteyttää.

Nummela visioi, että koneen ajantasainen maastoseuranta olisi iso kehitysaskel. Siitä ei olisi enää monia vuosia siihen, kun kone pystyisi tekemään itsestään huoltoilmoituksen. Kehitystyö siis jatkuu.

Teksti: Hannu Kaskinen