Artikkelit Metsä

Luke johtaa yhteiseurooppalaista tutkimusta, joka kehittää entistä tehokkaampia ja kestävämpiä menetelmiä puunkorjuuseen sekä metsänhoitoon. Tutkimuksessa mukana olevat yritykset saavat hankkeesta konkreettista hyötyä.

Luken johtava tutkija Jori Uusitaloa ei ole aivan helppo saada langan päähän. Tämä on ymmärrettävää, sillä noin 4,2 miljoonan euron EFFORTE-tutkimushanke on juuri käynnistynyt.

Luken koordinoimassa yhteiseurooppalaisessa hankkeessa on kaikkiaan 23 osallistujaa viidestä eri maasta. Yli neljän miljoonan euron kokonaisbudjetti jakautuu osapuilleen kahtia EU:n ja hankkeeseen osallistuvien yritysten kesken. Vastuu projektin johdosta on viime kädessä Uusitalolla.

EFFORTE-hankkeessa pyritään kehittämään innovatiivisia menetelmiä puunkorjuuseen sekä metsänhoitoon. Kuva: Erkki Oksanen, Luke

Olosuhteita on voitava ennustaa

Hankkeessa pyritään kehittämään innovatiivisia menetelmiä puunkorjuuseen sekä metsänhoitoon. Tavoitteena on parantaa metsätöiden tehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja kannattavuutta.

Yksi tutkimuksen painopisteistä liittyy puunkorjuun tarpeisiin. Voimakkaan kausivaihtelun vuoksi metsätyöt tuppaavat seisomaan etenkin keväisin, jolloin metsään ei välttämättä pääse kelirikon vuoksi. Koneiden seisottaminen tulee monin tavoin kalliiksi.

Ja vaikka korjuukohteelle kelirikkoaikaan juuri ja juuri päästäisiinkin, on mahdollista, että kosteassa kelissä maasto vaurioituu. Ympäristön kannalta tämä ei ole kestävä toimintamalli.

– On tärkeää meille ja koko alalle, että tutkimme nyt käytännössä puunkorjuukohteiden toimintaympäristöä, maastoa ja olosuhteita, hankkeeseen osallistuvan Metsä Groupin tutkimusjohtaja Olli Laitinen sanoo.

Lehtipuiden koneellisella kitkennällä vältetään vesakoituminen ja säästetään työaikaa. Suomessa vasta noin prosentti nuoresta metsäalasta hoidetaan kitkemällä. Kuva: Erkki oksanen
Lehtipuiden koneellisella kitkennällä vältetään vesakoituminen ja säästetään työaikaa. Suomessa vasta noin prosentti nuoresta metsäalasta hoidetaan kitkemällä. Kuva: Erkki Oksanen, Luke

Hankkeen toisessa osiossa keskitytään metsän kasvun lisäämiseen metsänhoidon menetelmiä kehittämällä. Kolmas tavoite rakentuu korkean teknologian ympärille – ja nivoutuu ensimmäiseen, kantavuutta ja kulkukelpoisuutta edistävään teemaan.

– Kehitämme nyt menetelmiä, joilla metsän kantavuutta voidaan nykyistä paremmin ymmärtää ja ennustaa. Teollista internetiä ja paikkatietoa hyödyntämällä voidaan kehittää uudenlaisia sovelluksia, jotka parantavat metsätöiden tuottavuutta ja ympäristöystävällisyyttä, Uusitalo kertoo.

Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ajantasaisia kulkukelpoisuuskarttoja. Ne pystyisivät kertomaan, minne käytettävissä olevilla kalustolla vallitsevissa olosuhteissa pääsee.

– Älykkäitä ohjausmenetelmiä on mahdollista hyödyntää myös metsänhoidon tuottavuuden parantamiseen, Uusitalo sanoo.

Optimitilanteessa uusi teknologia auttaisi tekemään metsikkökuvioiden eri kohtiin aina sopivimmat puulaji- tai metsänhoitoketjuvalinnat. Tämä lisäisi osaltaan metsän kasvua – kestävästi.

Yritykset ja tutkijat yhdessä

EFFORTEn käytännön työ etenee useammalla rintamalla neljässä työpaketissa, jotka on edelleen jaettu 20 eri tehtävään.

– Emme usko, että vain yksi ainoa metodi veisi tavoitteisiin. Tämän vuoksi vertailemme eri menetelmiä kenttäkokeissa ja lukuisissa testeissä rinnakkain, Uusitalo kertoo.

Suomesta hankkeeseen osallistuvat Luken ja Metsä Groupin lisäksi Metsäteho, Stora Enso, UPM ja Arbonaut. Muut osallistujat tulevat Ruotsista, Ranskasta, Sveitsistä ja Britanniasta.

– Kokemuksemme aiemmista yhteistutkimushankkeista ovat olleet niin myönteisiä, että osallistumme innokkaasti EFFORTEn kaltaisiin esikilpailullisen alueen tutkimusprojekteihin, Metsä Groupin Laitinen sanoo.

– Pidämme erittäin hyödyllisenä mallia, jossa käytännön tarpeista hyvin perillä oleva elinkeinoelämä hakee relevantteja tutkimusaiheita yhdessä tiedemaailman kanssa. Hyödyt ovat moninkertaiset, kun tutkimusta tehdään yhdessä, Laitinen arvioi.

Teksti: Kari Ahokas, yläpalkin kuva: Niina Pitkänen

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös