Artikkelit Maatalous, Ruoka

Teksti: Marjatta Sihvonen

Luonnonvarakeskus ja liha- ja elintarviketalo HKScan tutkivat yhdessä, mitä elintarviketeollisuuden sivutuotteita voitaisiin käyttää suolan korvikkeena. Ehdokkaiksi sopivia peptidejä on päästy jo maistamaan.

HKScanin tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomolalle on itsestäänselvyys, että elintarviketeollisuus tarvitsee tutkimuskumppaneita.

– Viime vuosina tutkimuksen ja elinkeinoelämän vuoropuhelu on parantunut huomattavasti. Tulosta syntyy, kun voimme vaihtaa ajatuksia siitä, mitä tutkimuksella voidaan parhaiten selvittää ja millaista tietoa me teollisuudessa tarvitsemme, Tuomola sanoo.

Tutkimus pitää lihan lautasella?

Lihatalo HK-Scanin tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomola. 20161014, Turku. KUVA: RONI LEHTI.
Lihatalo HK-Scanin tutkimus- ja kehitysjohtaja Mika Tuomola. Kuva: Roni Lehti

Tänä syksynä nyhtökaura ja muut kasvisproteiinituotteet ovat saaneet runsaasti huomiota osakseen. Tuomola ei pidä uutuuksia uhkana lihateollisuudelle. Päinvastoin – monipuolistuva tarjonta näyttää Pohjois-Euroopan suurimpiin kuuluvan ruokayhtiön tutkimusjohtajasta mielenkiintoiselta. Tuomolan mukaan liha-alaa ja sen tuotteita on kuitenkin kehitettävä jatkuvasti, jotta liha pysyisi keskeisenä osana terveellistä sekaravintoa.

Suolan sisältämän ja terveydelle haitallisen natriumin korvaaminen muilla aineilla on yksi teemoista, joita tutkitaan maailmalla kiivaasti. Luken ensimmäiset tulokset kanasta saatavista suolanmakuisista peptideistä onkin otettu kiinnostuneesti vastaan.

– Suolaisuus on oleellinen osa elintarvikkeiden makua. Monia elintarvikkeita on ylipäänsä vaikeaa saada suolattomina. Leivän pinnallekin ripotellaan suolaa, koska se vain maistuu meistä niin herkulliselta, Tuomola kuvailee.

Muun muassa verenpainetaudin riskitekijänä tunnetun suolan korvaaminen peptideillä saattaisi olla siis kansanterveydellisestikin merkittävä asia.

Kohti pyramidin huippua

Tutkimuksessa hyödynnetään niin sanottua sivuvirtaa, jota syntyy HKScanin broilerituotteiden valmistuksessa.

– Hyödynnämme jo nyt kaikki sivuvirrat, mutta kehitämme ketjuja jatkuvasti. Ajattelemme sivuvirtoja pyramidina, jossa alimmaisena on käyttö esimerkiksi energiantuotannossa, ylimmäisenä lääketeollisuuteen soveltuvan materiaalin tuotanto. Pyramidissa on pyrittävä mahdollisimman ylös, Tuomola kertoo.

Täydellistä suolan käytön lopettamista ei tavoitella, sillä suola on maun lisäksi tärkeää myös elintarvikkeiden rakenteelle ja säilyvyydelle. Hyvä, tuotantoon soveltuva tutkimustulos koostuu tiedosta, jonka avulla lihatuotteiden natriumpitoisuutta voidaan alentaa, ja samalla saadaan parempi hyöty sivuvirroista.

hkscan_mikkeli_2015-096

HKScan hyödyntää tulokset

Luke vastaa tutkimuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. HKScan on puolestaan kiinnostunut tuloksista, jotka ovat sovellettavissa teollisuuteen.

HKScanilla on useita tutkimusyhteistyökumppaneita. Meneillään on hankkeita eri yliopistojen ja VTT:n kanssa. Tuomola muistuttaa, että tärkeä osa tutkimusta on myös pilotti- ja teollisuusmittakaavan menetelmien kehittäminen – linkki laboratoriosta tuotantoon.

– Kuluttajille yksi näkyvimmistä tutkimuksen tuloksena syntyneistä tuotteista on Rypsiporsas, joka on rekisteröity tavaramerkki. Suuri osa tutkimuksesta ei kuitenkaan näy kuluttajalle. Tuloksia on sovellettu paljon eläinten ruokinnan ja rehujen kehittämisessä, teollisuuden prosessien tehostamisessa ja hiilijalanjäljen pienentämisessä. Näitä asioita pitäisi tuoda enemmän esiin ja kertoa niistä kuluttajille, Tuomola pohtii.

Kilpailua ja jatkuvuutta

HKScan toimii koko Itämeren alueella, joten myös tutkimusyhteistyö on kansainvälistä. Kilpailu on myös kovaa, eikä Luke ei valikoitunut peptiditutkimuksen tekijäksi sattumalta.

– Tutkimuslaitoksen on kehitettävä oma profiili, jotta se olisi uskottava ja mielenkiintoinen kumppani. Kaikkea kaikille työtapa ei toimi, Tuomola huomauttaa ja toivoo, että elintarviketutkimus pysyy jatkossakin Luken osaamisen kärjessä.

– Ruoka on keskeinen osa biotaloutta – elintarviketutkijathan biotalous-sanankin keksivät jo kauan ennen poliitikkoja, Tuomola muistuttaa.

Tuomola painottaa myös yhteistyön jatkuvuutta. Julkista rahoitusta tarvitaan turvaamaan tutkimusfasiliteetteja, jotta kaikesta toiminnasta ei tulisi lyhytjänteistä projektityöskentelyä. Tietovarantojen ja osaajien pitäisi olla helposti hyödynnettävissä myös projektin päätyttyä.

HKScanilla otetaan mielellään uudenlaisiakin tutkimusosaajia yhteistyöhön.

– Tutkimuslaitokset tarjoavat niukalti esimerkiksi kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta. Sitä kaivattaisiin lisää, tutkimusjohtaja sanoo.

Katso myös