Artikkelit Metsä, Riista

Uusin tekniikka auttaa paikallistamaan hirvien aiheuttamia taimikkotuhoja.

Puuston laserkeilauksessa tulevat selvitetyiksi myös metsän eläinten elinympäristöt. Näin on saatu uutta tietoa niin metsätuhoista, hirvistä kuin kanalinnuistakin.

Laserkeilaus tuottaa tarkan kuvan metsän ja kasvillisuuden rakenteesta, kuten latvuston tiheydestä, ja osin myös aluskasvillisuuden määrästä.

Tutkijatohtori Markus Melin Itä-Suomen yliopistosta vertasi laserdataa terveestä ja hirvien vahingoittamasta mäntytaimikosta.

”Taimikoissa, jotka ovat selvästi hirvien vioittamia, tuhot voi tunnistaa luotettavasti aineistosta. Laajimmat metsätuhot voidaan havaita näin jo ennen kuin asia varmennetaan paikan päällä.”

Laserkeilausaineistosta on tunnistettavissa hirvien aiheuttamat taimikkotuhot varsin luotettavasti. /Kuva: Markus Melin)
Laserkeilausaineistosta on tunnistettavissa hirvien aiheuttamat taimikkotuhot varsin luotettavasti. (Kuva: Markus Melin)

Melin näkee, että menetelmästä voisi jopa kehittää työkalun, jolla pahimpia tuhoja tunnistetaan.

Vielä tarvitaan lisätietoa siitä, missä kulkee luotettavuuden raja.

”Isoissa, useiden hehtaarien taimikoissa ennusteemme kävivät hyvin yksiin todellisten tuhojen kanssa.”

Melin yhdisti laserkeilausaineistoon Luonnonvarakeskuksen (Luke) pantaseurannassa olleiden hirvien gps-sijaintitiedot.

”Havaitsimme, että yli 20 asteen lämpötiloissa hirvet hakivat suojaa paikoista, joissa ne eivät muuten viihtyneet.”

Erityisesti päivän kuumimpaan aikaan hirvet hakeutuivat metsiin, joiden latvusto on tiheä ja korkea. Eläimet siirtyivät ruokailemaan muualle vasta ilman viilennyttyä iltaisin.

”Kun tiedämme, mitä alueita hirvet suosivat eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, voimme ennustaa myös tuhokohteita paremmin.”

Pistepilvi visualisoituna. Laserdataa hirven gps-pannan antaman sijainnin ympäriltä. (Kuva: Markus Melin)
Pistepilvi visualisoituna. Laserdataa hirven gps-pannan antaman sijainnin ympäriltä. (Kuva: Markus Melin)

Metsäkanalinnut ovat herkkiä metsän rakenteen muutoksille. Uusin laserkeilaukseen ja riistakolmiotietoihin perustuva tutkimus vahvistaa nykyisten ohjeiden riistametsänhoidosta olevan oikeita.

”Metsäkanalinnut valitsivat poikueilleen metsän, jossa aluskasvillisuutta on runsaasti ja latvuskerros tiheähkö. Jos aluskasvillisuus on raivattu pois, alueelle on turha toivoa poikueita”, tiivistää Melin.

Entä tulevaisuudessa? Melinin toiveena on saada yhdistää laserkeilaustietoa samalla alueella elävien metsäpeurojen, hirvien ja susien pannoitustietoon.

Se voisi tuoda lisäselitystä metsäpeurakannan tilaan: mikä on suden, kilpailun ja elinympäristön muuttumisen vaikutusta.

Laserkeilaus

  • laserkeilaus on kaukokartoitusta, jolla kohteesta saadaan tarkkaa kolmiulotteista tietoa koskematta kohteeseen
  • lentokoneessa oleva keilain lähettää laserilla tuotettuja valopulsseja, jotka kohteeseen osuessaan heijastuvat ”kaikuna” vastaanottimeen
  • laitteisto laskee jokaiselle kaiulle koordinaatit ja tuottaa kohteesta kuvan, niin sanotun pistepilven
  • Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus laserkeilaavat Suomea säännöllisesti
  • laserkeilauksella mitataan muun muassa maanpinnan muotoja ja korkeutta sekä metsiä

 

Teksti: Maarit Perkonoja

Sivun yläreunan kuva: Mervi Kunnasranta

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 22.8.2016.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Save

Save

Save

Save

Katso myös