Artikkelit Ruoka
teksti: Juha Heikkilä

Vuonna 2030 eläinten rehuksi ja ihmisravinnoksi saadaan proteiinia uusista lähteistä, esimerkiksi tuottamalla hyönteisiä ja sieniä sekä prosessoimalla kasviraaka-aineita käyttökelpoisempaan muotoon.

Tällä hetkellä suurin osa ruokalautasellamme olevasta proteiinista on peräisin Brasiliasta, sillä tuotantoeläinten valkuaisrehu on pääosin sieltä tuotua soijaa. Syömme proteiinia myös epäterveellisen runsaasti. Ruokavalioomme on saatava muutos, ja proteiinia on tuotettava omiksi tarpeiksi lähellä.

Jos Luken koordinoiman ScenoProt-hankkeen visio toteutuu, ruoantuotantomme ei ole enää vuonna 2030 riippuvainen muutamasta brasilialaisesta suuryrityksestä. Uudet suomalaiset elintarvikkeet on tuotteistettu siten, että kuluttaja pitää niistä. Lisäksi tuotteet ovat tunnettuja brändejä myös maailmalla.

­ – Tavoitteena on Suomen valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen nykyisestä alle 20 prosentista 60:een. Sama muutos pitäisi saada aikaan koko Euroopassa, sillä soijan viljelyalan kasvattaminen Brasiliassa on tuhonnut laajoja alueita sademetsää, mikä kiihdyttää ilmastonmuutosta, kertoo hankejohtaja, erikoistutkija Anne Pihlanto Lukesta.

sienet_jouni_hyvarinen
Kuva: Jouni Hyvärinen / Luke

Kuluttaja ratkaisee

Kuusivuotisessa tutkimuksessa ongelmavyyhtiä lähdetään selvittämään monesta suunnasta. Lukessa tehtävä työ liittyy kasvintuotantoon, eläinravitsemukseen, prosessointiteknologiaan, ruoan terveellisyyteen sekä tuotannon kestävyyteen.

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkijat selvittävät, millaisia polkuja pitkin vuoden 2030 tavoitetilaan päästäisiin, Jyväskylän yliopisto testaa eri mahdollisuuksia käytännössä yritysten kanssa, hollantilainen TNO tuo hankkeeseen hyönteistalouteen liittyvää kokemustaan ja Helsingin yliopisto on mukana terveysvaikutusten selvittämisessä. Tuotesuunnittelun ja kuluttajatutkimuksen osaamista hankkeeseen tuo Makery Oy.

Kuluttajien asenteista ja tahdosta on lopulta kiinni se, millaisia elintarvikkeita kaupoissa on tarjolla. ScenoProt-hankkeessa otetaan kuluttajat mukaan suunnittelemaan uudenlaisten elintarvikkeiden prototyyppejä ja selvitetään heidän asenteitaan erilaisia ruokavalioita kohtaan. Uusien elintarvikkeiden markkinapotentiaalia selvitetään sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla.

Hankkeen kahdeksan miljoonan euron budjetti rahoitetaan Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen instrumentista.

Katso myös