Tutkimuksesta uusia keinoja vesiensuojeluun – metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää savimaan eroosioherkkyyttä   

Kuitupohjainen maanparannusaine vähensi maan eroosioherkkyyttä savimaalla, kertoo tuore Luonnonvarakeskuksen (Luke) vertaisarvioitu tutkimus. Tulokset tukevat maanparannuskuidun käyttöä vesiensuojelumenetelmänä. Kuidun käyttöä tutkitaan nyt valuma-aluemittakaavassa. Orgaanisen aineen lisääminen peltomaahan on viljelijöille käytännössä tuttu keino ylläpitää maan orgaanisen aineen määrää ja kasvukuntoa. Orgaanisen aineen tiedetään parantavan maan mururakennetta, mikä puolestaan vähentää pellon alttiutta ravinnehuuhtoumille. Tuore tutkimus tarkasteli kolmen metsäteollisuuden sivuvirtoina syntyvän maanparannuskuidun vaikutuksia 40 cm:n maapatsaan läpi kulkeutuvan kiintoaineen ja ravinteiden pitoisuuksiin neljän vuoden …

KUITU-hankkeen väliraportti on julkaistu

KUITU-hankkeen väliraportissa esitetään, mitä hankkeessa on saatu aikaiseksi ensimmäisen vuoden aikana. Kuidunlevitys oli tarkoitus toteuttaa syksyllä 2020 puinnin jälkeen sänkimaahan. Runsaiden sateiden takia puinnit olivat myöhässä, ja maa oli niin märkää, ettei kaikkia viljoja saatu puitua. Märkyyden takia myös kuidun levitys jouduttiin keskeyttämään, jotta maa ei tiivisty rekkojen ja levityskaluston alla. Syksyllä 2021 on tarkoitus levittää kuitu lopulle 65 ha:n alalle. Sen jälkeen tarvitaan ainakin vuoden seurantajakso, jotta valuma-aluetuloksista voidaan …

Tuusulassa tutustuttiin ravinnekuidun käyttöön vesiensuojelussa

Syyskuinen sade ropisi KUITU-hankkeen pellonpiennartapahtumassa Tuusulassa tiistaina 8.9. Sää sopikin tapahtuman teemaan, sillä hankkeessa selvitetään valuma-aluetasolla, voiko metsäteollisuuden sivuvirtoina jalostettavaa ravinnekuitua hyödyntää maatalouden ravinnevalumien hillinnässä. Ravinnekuitu on maanparannusaine, jota käytetään maataloudessa parantamaan pellon kasvukuntoa. Ravinnekuidusta hyötyvät myös vesistöt, sillä kuitu vähentää Luonnonvarakeskuksen aiempiin kenttäkokeisiin perustuvan tutkimuksen mukaan maa-aineksen mukana kulkeutuvan fosforin huuhtoutumista jopa puolella. Paikalle oli saapunut kolmisenkymmentä kuulijaa, mm. paikallisia viljelijöitä ja maanomistajia sekä maataloushankkeissa työskenteleviä. Vesiensuojelun tehostamisohjelman ohjelmapäällikkö …

KUITU-hankkeen pellonpiennarpäivä 8.9.2020 Tuusulassa

Tavanomainen viljely vähentää peltojen orgaanisen aineen määrää ja heikentää maan rakennetta, mistä seuraa eroosiota ja fosforihuuhtoutumia. Tuusulanjärven Noormarkinojan valuma-alueella selvitetään, voisiko hiilen vähenemää peltomaassa korvata metsäteollisuuden sivuvirroilla ja samalla saavuttaa myös hyötyjä maatalouden vesiensuojelun kannalta. Syyskuussa Tuusulanjärven Noormarkinojan valuma-alueen pelloille levitetään metsäteollisuuden sivuvirtana syntyneestä kuitulietteestä valmistettua maanparannuskuitua. Olet lämpimästi tervetullut seuraamaan KUITU-hankkeen kuidunlevitysnäytöstä ja keskustelemaan hankeväen kanssa tutkimuksesta paikan päälle! Tilaisuutta voi seurata myös striimin välityksellä tapahtuman aikana tai myöhemmin …

Seuraa kuidunlevityksen etenemistä Noormarkinojan valuma-alueen pelloilla

Noormarkinojan valuma-alueen pelloille levitetään kompostoitua maanparannuskuitua viljan puinnin jälkeen elo-syyskuussa 2020, kun ympäristöministeriön rahoittama Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona -hanke (KUITU) etenee kuidunlevitysvaiheeseen. Tarkoitus on tutkia kompostoidun maanparannuskuidun vesistökuormitusta vähentäviä vaikutuksia ja seurata sen hyötyjä viljelylle. Tässä uutisessa seurataan, miten kuidunlevitys etenee alueella. Päivitämme levitystietoja noin kerran viikossa. Viikko 33   Kuitua levitetään syksyn aikana 82 hehtaarin alueelle. Peltohehtaarille kuitua levitetään noin 40 tonnia, mikä vastaa yhtä täysperävaunurekan toimittamaa kuormaa. Kaikkiaan Noormarkinojan …

Metsäteollisuuden jämät lisäävät elämää pellossa ja sitovat hiiltä

Kun metsäteollisuuden sivuvirrat johdetaan peltoon, saadaan terveitä kasveja ja puhtaampia vesistöjä. Kaiken takana ovat mikrobit. Peltomaasta häviää paljon hiiltä, mutta nyt Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat ovat saamassa selville, miten hiiltä sidotaan takaisin, pysyvästi. Kun erikoistutkija Kimmo Rasa huomasi, että metsäteollisuuden kuitupitoiset sivuvirrat vähentävät peltojen ravinnevalumia ja eroosiota selvästi, oli aika kutsua koekentän laidalle maaperämikrobien tutkija Taina Pennanen kollegoineen ja kaivautua syvälle pellon maanalaiseen elämään. Kävi ilmi, että kuidut muuttivat myös peltomaan …

Kuitukäsittely voi jopa puolittaa pellon fosforivaluman

Metsäteollisuudesta peräisin olevat maanparannuskuidut vähentävät tehokkaasti maa-aineksen ja fosforin ravinnehuuhtoutumia pelloilta vesistöihin usean vuoden ajan. Tulokset selviävät Luonnonvarakeskuksen (Luke) Jokioisilla toteutetusta vuosien mittaisesta kenttätutkimuksesta, jossa on selvitetty maanparannuskuitujen tehoa ehkäistä maatalouden huuhtoumia. Maanparannuskuiduilla tehdyt kokeet täydentävät Luken koesarjaa, jossa tutkitaan muun muassa kipsiä ja rakennekalkkia nopeavaikutteisina vesiensuojelukeinoina. Kesällä tutkimus laajenee valuma-aluemittakaavaan, kun kuitukäsittelyn vaikutuksia lähdetään seuraamaan Tuusulassa. Luken tutkimuspeltolohkoille on viisi vuotta sitten levitetty kolmea erityyppistä maanparannuskuitua. Pelloilta kairatuista näytteistä …

Metsäteollisuuden sivuvirroilla hillitään viljelyn vesistövaikutuksia – puukuitulietteen hyötyjä selvitetään Tuusulanjärven valuma-alueella

Kompostoidun maanparannuskuidun vesistövaikutuksia ja sen hyötyjä peltoviljelylle selvitetään Tuusulanjärven osavaluma-alueilla. Luonnonvarakeskuksen koordinoiman Kuitulietteet maatalouden vesiensuojelukeinona (KUITU) -hankkeen tavoitteena on tuottaa maanparannuskuidun vesiensuojeluvaikutuksista tutkimukseen perustuvaa tietoa laajempaa jatkokäyttöä varten. Peltojen orgaanisen aineen määrä on laskussa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Metsäteollisuudessa syntyy hiiltä ja ravinteita sisältäviä sivuvirtoja, joita voidaan levittää pelloille maanparannusaineeksi. ”Näillä voitaisiin korvata keinolannoitteita ja tallettaa hiiltä maaperään. Parantamalla maan kasvukuntoa voitaneen myös vähentää ravinteiden huuhtoutumista”, projektipäällikkö Jaana Uusi-Kämppä Lukesta …

Jaa sivu

Jaa sivu

Jaa ystäviesi kanssa!