Rekka toisensa perään kippasi kompostoitua ravinnekuitua pellon reunaan elokuussa. Siitä alkoi Tuusulassa sijaitsevan Noormarkinojan valuma-alueen peltojen kuitukäsittely.

Pellon pintaan levitettävän ravinnekuidun mukana tulee aimo annos hiiltä, joka ruokkii maaperäeliöitä. Maaperäeliöillä on tärkeä rooli peltomaan rakenteen parantajina, ja tätä työtä ne tekevät ruokapalkalla. 12,5 hehtaarin viherlannoitusnurmen päälle kuitu levittyi nopeasti, ja nyt pellon pintaa peittää jo syysrukiin oras. Kuidun levitys alkoi lupaavasti KUITU-hankkeessa.

Kaivattu pouta pysyi poissa – kuidun levitys hankaloitui

Syyskuun alkaessa saderintama toisensa perään kasteli Noormarkinojan peltoja. Syksyn sateet tulivat pahimpaan mahdolliseen aikaan puintien ja kuidun levityksen osalta. Puinti venyi syyskuun puolesta välistä lokakuulle. Toiveet kuidunlevityksestä suunnitellulle 80 hehtaarille ropisivat sadepisaroiden myötä, ja lopulta kuitua saatiin levitettyä vain 15 hehtaarin alalle. Nurmikasvuston ansiosta pellonpinta kantoi, ja kuidun tuonti ja levitys olivat tänä syksynä mahdollisia.

Viljalla olleelle 65 hehtaarin peltoalalle ei kuitua voitu levittää. Puinnin jälkeen olisi tarvittu vähintään kaksi poutaista viikkoa, toinen peltojen kuivumiseen ja toinen kuidun levittämiseen. Poutaviikkoa seurasi aina sateinen viikko, joka kasteli pellot yhä uudelleen ja uudelleen. Lokakuun alussa KUITU-hankkeessa tehtiin päätös kuidun levityksen lopettamiseksi tähän tämän syksyn osalta. Toiveissa on, että ensi vuosi on kuivempi ja kuitu saadaan levitettyä silloin tälle 65 hehtaarin peltoalalle. Alueen viljelijän mukaan viimeksi vastaavanlainen vuosi oli 1987, jolloin Tuusulassa satoi heinä-syyskuun aikana 276 mm vettä. Vastaavasti vuonna 2020 Tuusulaa lähellä olevalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla satoi heinä-syyskuussa 312 mm. Pelkästään heinäkuun 2020 sademäärä oli 144 mm.

Päätös kuidun levittämisen lopettamisesta oli vaikea, mutta riski savimaan tiivistymiselle oli huomattava. Tätä riskiä halusimme välttää silläkin uhalla, ettemme saa kuidun vaikutusta valumaveden laatuun mitattua tämän syksyn ja ensi kevään aikana. Puimureiden peltoon jättämät urat helpottivat päätöksen tekoa. Kantavimmille pelloille levitys olisi ollut mahdollista, mutta sääolosuhteiden takia levityspinta-ala olisi jäänyt vajaaksi ja myöhäiseksi. Tämän vuoksi vedenlaadun seurantatuloksista ei olisi voitu tehdä kovinkaan luotettavia johtopäätöksiä kuidun kyvystä vähentää ravinteiden ja maa-aineksen huuhtoutumista vesistöön.

Mitä kasvukauden sääolot meille opettivat?

Sateille alttein vaihe levityksessä on kuidun tuonti pellolle, sillä märkä savimaa tiivistyy herkästi rekan painon alla. Kuitu kipataan kasaan peltoliittymän viereen, jolloin rekalla liikutaan pellolla vain välttämättömät ajot. Ensi vuoden kuidun tuontia ajatellen meillä täytyy olla suunnitelma, miten saadaan vähennettyä rekan renkaiden maata tiivistävä vaikutus minimiin. Renkaiden pinta-alaa pitää saada lisättyä tarvittaessa levyillä.

Vaikka kuitua levitetään paljon, 40 tonnia hehtaarille, levityskaluston leveät renkaat ja matalaksi säädetyt rengaspaineet edesauttavat levityskaluston pinnalla pysymistä ja peltomaan tiivistymisriskin vähenemistä. Jälkiviisautena voitaneen sanoa, että mitä aikaisempi satokasvi, sitä aiemmin se päästään puimaan ja sitä aiemmin päästään kuidunlevitykseen. Tänä vuonna ei tosin aikainen satokasvikaan olisi tilannetta pelastanut, sillä heinäkuun sateet kastelivat pellot märiksi. Elokuun lämpimät kelit eivät riittäneet kuivattamaan viljapeltoja.

Yhteistuumin suunnittelemme alueen viljelijöiden kanssa jo tulevaa kasvukautta. Eihän kasvukausi 2021 voi olla yhtä märkä kuin edeltäjänsä, eihän.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Jaa sivu

Jaa sivu

Jaa ystäviesi kanssa!