Artikkelit Maaseutu, Maatalous, Ruoka, Yleinen

Teksti: Hannu Kaskinen

Suomalaiset ovat tottumassa kotimaisen karitsanlihan mureuteen, mutta lampaanlihan tuonti jyllää yhä. Luke on mukana EU-hankkeessa, jossa lisätään suomalaisten lammastuotteiden tunnettuutta.

Toistaiseksi suomalaiset ovat suosineet ulkomaalaista lampaanlihaa. Karitsanlihan kotimaisuusaste nousi viime vuonna 51,2 prosenttiin, mutta muun lampaanlihan kohdalla luku jäi 10,8 prosenttiin. Muiden lihalajien kotimaisuusasteet ovat selvästi korkeammat.

– Suomen lammasalan pitää löytää vahvuutensa. Kuluttajille pitäisi osata kertoa lammastuotannon eettisyydestä eli siitä, että eläinten hyvinvoinnista huolehditaan, Luken erikoistutkija Terhi Latvala sanoo.

Viime vuonna Suomessa laidunsi noin 155 000 lammasta ja lammas oli päätuotantoeläimenä 660 tilalla.

Toivoa suoramyynnistä

Lammastilat ovat EU:n alueella taloudellisesti tiukoilla ja maataloustuista riippuvaisia. Kannattavuutta parantaakseen moni suomalaislampuri myy tuotteitaan joko suoraan tai omien jakelukanavien kautta.

Latvala näkee valoa etenkin Reko-renkaissa, joihin on liittynyt jo satatuhatta suomalaista. Reko-rengas on lähiruokapiiri, jossa tuottaja toimittaa kuluttajien tilaamat elintarvikkeet sovittuun paikkaan esimerkiksi joka toinen viikko.

Kuluttajat ovat siis yhä kiinnostuneempia vastuullisesta tuotannosta ja haluavat suoraostoilla varmistaa eläinten hyvän kohtelun sekä reilun hinnan tuottajalle. Myös laaturavintolat suosivat suoria ostoja maatiloilta.

Latvala uskoo myös kauppaketjujen heräävän ilmiöön. Kauppa on hyvä paikka kohdata ihmisiä, ja kauppias voi luovuttaa vaikkapa tiskin lammastuotteiden esittelyyn.

Vastaavasti ProAgrian lammasyritysten asiantuntija Kaie Ahlskog sanoo, että lammasala piristyisi olennaisesti, jos pienteurastamot saisivat suoran yhteyden kuluttajiin.

– Lammastuottajien määrä on jo kasvussa lähiruokainnostuksen ja lampaantuotannon matalien aloituskustannusten ansiosta. Myös moni sianlihan- ja maidontuottaja on kiinnostunut vaihtamaan tuotantoeläimeksi lampaan, Ahlskog arvioi.

EU:lla iso lammashanke

EU käynnisti maaliskuussa nelivuotisen hankkeen, jolla yritetään nostaa lammastuotannon tehokkuutta sekä lisätä lampaasta saatavien maito- ja lihatuotteiden kulutusta. Mukana hankkeessa ovat sitä johtavan Kreikan lisäksi Espanja, Iso-Britannia, Italia, Ranska, Suomi ja Turkki.

Luken eläinjalostuksen erikoistutkija Antti Kause kertoo, että seitsemän miljoonan euron hankkeesta Suomen eli Luken ja ProAgrian osuus on noin 540 000 euroa. Luke vastaa hankkeessa eläinjalostuksesta ja kuluttajatutkimuksesta.

Liharuuasta sadasosa lammasta

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan vuonna 2014 maailmassa syötiin lammasta keskimäärin 1,7 kiloa ihmistä kohti, EU-asukas 200 grammaa enemmän.</p> <p>Suomalainen syö lihaa vuodessa noin 75 kiloa. Tästä vain 700 grammaa on lampaanlihaa. Luomutuotannon osuus lampaanlihasta on noin neljäsosa. Muita lihalajeja tuotetaan luomuna vähemmän.</p> <p>Lampaanlihan syönti rajoittuu lähinnä pääsiäiseen, mutta TNS Gallupin

lihabarometrin mukaan karitsanliha maistuu muulloinkin. Suomessa syötiin viime vuonna 1,8 miljoonaa karitsakiloa, mikä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Karitsatuotanto kasvoi 16 prosenttia.</p> <p>Tuottajahinnoille kuuluu huonoa. Viime vuonna suomalaislampuri sai lampaanlihakilosta keskimäärin 3,11 euroa mutta EU-lampuri viitisen euroa kilolta. EU-komissio ennakoi viime joulukuussa, että lampaanlihan maailmanmarkkinahinta laskee.

 

Blogit

Ei blogikirjoituksia aiheesta