Artikkelit Metsä

Kotimaisten havupuiden erikoismuodoista halutaan tuottaa oma tuoteperhe viherrakentamisen tarpeisiin.

Suomessa havupuita käytetään viherrakentamisessa vähän.

Syynä on se, että kestäviä ja koristeellisia kotimaisia havupuulajikkeita on tarjolla niukasti. Alle kymmenen prosenttia meillä myytävistä koristehavupuiden taimista on kotimaassa kasvatettuja.

Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana tuottamassa markkinoille havupuulajikkeita, jotka kestävät Suomen ilmastoa paremmin kuin tuontitaimet. Samalla tuontia korvataan kotimaisella työllä ja pienennetään kasvitautiriskejä.

”Haluamme luoda kotimaisten koristehavupuiden tuoteperheen. Se tapahtuu yhteistyössä taimistoviljelijöiden kanssa. Siirrämme kasvullisen lisäyksen menetelmien osaamista käytäntöön”, sanoo tutkija Teijo Nikkanen Lukesta.

Punkaharjun puulajipuistossa kasvaa monenlaisia havupuiden erikoismuotoja. (Kuva: Teijo Nikkanen / Luke)
Punkaharjun puulajipuistossa kasvaa monenlaisia havupuiden erikoismuotoja. (Kuva: Teijo Nikkanen / Luke)

Taimistoviljelijöiden kanssa aloitetun yhteistyöhankkeen avulla lisätään kotimaisten koristehavupuiden tarjontaa ja niiden käyttöä viherrakentamisessa. Ikivihreät havupuut parantavat rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ympäri vuoden.

Yleisimmät metsäpuumme, mänty, kuusi ja koivu, eivät välttämättä ole parhaita viherrakentamiseen, vaikka niitäkin käytetään.

”Puistometsissä niillä on paikkansa, mutta voimakkaammin rakennettuun ympäristöön halutaan yleensä muitakin vaihtoehtoja. Syynä voi olla vaihtelun halu, kestävyys urbaaneissa oloissa tai esteettiset syyt”, Nikkanen sanoo.

Yleisistä kotimaisista metsäpuista, myös havupuista, on kuitenkin olemassa normaalista poikkeavia, koristetarkoituksiin sopivia muotoja.

Nämä erikoismuodot voivat olla hyvinkin erikoisia ja koristeellisia. Tällaisia ovat esimerkiksi kultakuusi ja -mänty, kääpiökasvuiset ja pallomaiset tuulenpesäkuuset sekä kapealatvaiset surukuuset ja pilarimännyt.

Nikkasen mukaan havupuiden erikoismuodot ovat yleensä syntyneet geneettisen muutoksen seurauksena, joten niitä ei voida lisätä normaalisti siemenestä. Siksi on käytettävä kasvullista lisäystä, varttamista, pistokaslisäystä tai solukkoviljelyä.

”Hyödynnämme ja tuotteistamme geenivarakokoelmiin ja puistoihin koottuja havupuiden erikoismuotoja. Tavoitteena on tuottaa viherrakentamisen tarpeisiin noin kymmenen koristehavupuulajikkeen valikoima”, Nikkanen kertoo.

Luken Punkaharjun toimipaikassa valitaan koristetarkoituksiin sopivat erikoismuodot, kootaan valitut kloonit ja muodot sekä lisätään emotarhoihin. Niissä tuotetaan lisäysaineistoa taimistoille ja muille kaupallisille toimijoille.

Koristetarkoituksiin sopivia muotoja on valittu yhdessä viheralan toimijoiden kanssa. Näillä on perustettu Punkaharjulle koristemuotojen emotarha.

Luke säilyttää tätä arvokasta metsistämme löydettyä harvinaista geenivaraa.

Samaan aikaan kehitetään entistä koristeellisempia ja kilpailukykyisempiä lajikkeita koristetaimituotantoon. Lisäksi taimistoille kehitetään entistä kustannustehokkaampia kasvullisen lisäyksen menetelmiä.

 

Sivun yläreunan kuva: Teijo Nikkanen / Luke

Teksti: Aimo Jokela

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 27.6.2016.

Katso myös