Artikkelit Ilmasto, Metsä, Talous
Kuva: Veikko Somerpuro
Kuva: Veikko Somerpuro

Metsäbiotalous tarvitsee puuta, kun fossiilisista raaka-aineista valmistettujen tuotteiden korvaaminen biomassapohjaisilla tuotteilla yleistyy. Käynnissä on vilkas keskustelu raaka-aineen riittävyydestä ja kestävästä käytöstä.

Metsäbiomassan tuotannon ja käytön kestävyys on meille äärimmäisen tärkeää. Parhaimmillaan se on vahva myyntivaltti Suomen biotaloudelle.

Talouskäytössä olevien metsien vuotuinen kasvu on tällä hetkellä noin 100 miljoonaa kuutiota, josta käytetään noin 65 miljoonaa kuutiota. Vuotuista kasvua voidaan nostaa esimerkiksi uudistamalla metsiä jalostetulla metsänviljelymateriaalilla ja täsmälannoittamalla varttuneita metsiä. Tutkimuksellinen tavoitteemme on nostaa vuotuinen metsänkasvu 150 miljoonaan kuutioon kestävästi.

Tällä hetkellä Suomen metsät ovat positiivinen hiilinielu.

Viime aikoina julkisuudessa on kyseenalaistettu metsien hiilineutraalisuus ja pohdittu, pitäisikö  metsiemme käyttöä rajoittaa. Voimassa olevien ilmastosopimuksien mukaan puun käyttöä pidetään hiilineutraalina, koska kasvun aikana puu sitoo saman määrän hiilidioksidia kuin siitä vapautuu esimerkiksi poltossa tai hajoamisprosessin aikana. Tällä hetkellä Suomen metsät ovat positiivinen hiilinielu, koska hakkuumäärät ovat noin 65 prosenttia vuotuisesta kasvusta.

Uutta näkökulmaa hiilinielu- ja ilmastokeskusteluun tuo kiertotalous. Suomen metsäbiotalouden lopputuotteet kiertävät yhä pidempiä aikoja, korvaavat fossiilisista raaka-aineista valmistettuja tuotteita ja ovat pitkäaikaisia hiilinieluja. Esimerkiksi suomalainen sellu jalostuu jatkossa myös tekstiilikuiduksi, joka voi sitoa hiiltä useita vuosia.

Myös sahateollisuuden tuotteet ovat tehokkaita hiilinieluja. Lehdestämmekin löytyvä Luken tutkimus osoittaa, että nyt pääasiassa energiakäyttöön menevät sivuvirrat, kuten ligniini tai puun kuori, sisältävät erittäin kiinnostavia kemiallisia komponentteja, joista voidaan valmistaa biopohjaista puunsuoja-ainetta.

Sivuvirtojen käyttö energiaksi vähenee  uusien biotuoteratkaisujen myötä. Metsien käytön kestävyyttä onkin tarkasteltava läpi koko arvoketjun uusilla lopputuoteskenaarioilla.

Toimimalla harkiten Suomi voi siirtyä fossiilitaloudesta biotalouteen myös ilmaston kannalta viisaasti.