Artikkelit Maatalous, Yleinen, Ympäristö

 

Teksti: Marjatta Sihvonen

Luken hankekoordinaattori Tarja Haarasella on kädet täynnä töitä. Kun hallitusohjelman kiertotalouden kärkihanke käynnistyy ja kokoaa yhteen asiantuntijoita ja yrittäjiä, Haaranen vastaa siitä, että tutkimus muuttuu käytännöksi. Nyt on tärkeää saada yritykset ja viljelijät mukaan toimintaan.

Hallitusohjelman tavoitteena on, että karjanlannasta ja yhdyskuntien puhdistamolietteestä vähintään puolet prosessoidaan vuoteen 2020 mennessä.

– Prosessointi voi tarkoittaa kompostointia, biokaasutusta, pyrolyysiä – menetelmiä on useita. Tärkeintä on, että ravinteita ei hukata. Kärkihankkeessa merkittävin osio on ravinteiden kierto taloudellisesti järkevässä muodossa, Tarja Haaranen selittää.

Kiertotalous ei ole enää pelkkää puhetta. Suomessa ollaan lähellä pysyviä muutoksia, fosforin, typen ja energian suljettuja kiertoja, jotka toimivat ympäristön ja talouden kannalta optimaalisesti. Kiertotalouden tutkimustietoa ja myös valmiita teknologioita on jo runsaasti käytettävissä. Tiedon levittämisessä on kuitenkin tehostamisen paikka.

– Itse kuulen paljon eri toimijoiden keskusteluja esimerkiksi biokaasusta ja huomaan, että tutkimustulosten jalkauttamiselle on tarvetta. Hyödynnettävää tietoa teknologiasta ja taloudesta on jo runsaasti, alusta ei tarvitse kenenkään aloittaa. Tieto on kuitenkin hajallaan eikä löydy yhden luukun takaa, Haaranen toteaa.

 

Viisaat päät yhteen?

Haaranen katsoo kiertotaloutta ennen kaikkea tekijän näkökulmasta.

– Hankkeet onnistuvat parhaiten, kun ne lähtevät todellisesta ongelmasta. Siksi viljelijät, yritykset ja paikalliset ratkaisut ovat kiertotaloudessa avainasemassa. Kokonaisuuksien ratkaisemiseksi tarvitaan erilaisten hankkeiden yhteistyötä, ja se on minun työni. Sparraan ja saatan tekijöitä yhteen, jotta ei kävisi niin, että eri tahoilla ratkotaan samoja ongelmia useita kertoja.

Myös rahoituksen järjestämiseen on tarjolla apua.

– Kärkihanke on yksi rahoitusmuoto kiertotalouden kehittämiseen, mutta paljon muitakin mahdollisia kanavia on. Useat eri rahoituslähteet ja niiden kanssa toimiminen voivat olla hanketoimijoille hankalia, mutta siihenkin tarjoan apuani koordinaattorin työssäni, Haaranen muistuttaa.

 

Ratkaisuja tapauskohtaisesti

biokaasulaitos_maaninka
Biokaasulaitos Maaningalla. Kuva: Sari Luostarinen, Luke

Suljetun kierron malliratkaisuja on jo toiminnassa eri puolilla maata. Erilaiset yritykset muodostavat uudenlaisia yhteisöjä, joita kutsutaan tutkimuksen kielellä agroekologisiksi symbiooseiksi. Haarasen mukaan parhaiten toimivat paikalliset ratkaisut.

Hyvinkään Palopurossa luomukanalat, hevostallit sekä vihannes- ja viljatilat tekevät yhteistyötä tuottamalla lannasta biokaasua, joka lämmittää kuivureita ja pian myös paikallista Samsaran luomuleipomoa. Palkin hevoskylä Tyrnävällä hyödyntää perunanviljelyn sivuvirtoja.

– Saamme näistä kylistä paljon tietoa siitä, miten ratkaisut toimivat käytännössä.

Paikallinen yritysyhteistyö ei kuitenkaan ole mahdollista kaikkialla, sillä Suomen kokoisessa maassa olosuhteet ovat hyvinkin erilaisia.

– Muitakin ratkaisuja on. Yksittäisellä tilalla ravinteiden kierrätys voi esimerkiksi toimia jo. Lannan prosessointi ei ole itsetarkoitus, vaan ratkaisu tarkoittaa parantunutta ympäristön ja talouden tilaa. Toisaalta taas kokonaiselle tuotantosuunnalle voidaan kehittää yhtenäistä ratkaisua lannan käsittelyyn, kuten Siipikarjaliitto on tekemässä, Haaranen kertoo.

 

Menetetyt ravinteet rasittavat kannattavuutta

Tutkimusten mukaan tiloilla käytettävä maaperästä louhittu fosfori olisi mahdollista korvata kokonaan kierrätysfosforilla. Typen osalta kierrätyksen rahallista arvoa on hankalampi laskea.

Haarasen mukaan on kuitenkin selvää, että kiertotaloushankkeet motivoivat tiloja ratkaisemaan kannattavuusongelmia.

– Tiloilla joudutaan nyt miettimään, miten kustannuksista säästetään. Tarvitaan kokonaisuuksien ajattelua. Uutta tehokasta lantalaa voi helposti ajatella suurena kustannuksena, mutta on laskettava myös, miten paljon säästetään, kun typpi ei enää haihdu ilmaan. Millaiseen säästöön päästään, jos kaikki sivuvirrat hyödynnetään ja uusiutuvan energian tuotanto toimii. Nuoret viljelijät osaavat kyllä katsoa asioita pitkällä tähtäimellä ja heillä on myös haluja investoida. Nykyisessä taloudellissa tilanteessa kynnys lähteä investoimaan on kuitenkin korkealla.

 

Mahdollisuuksien maailma auki?

Kiertotalouden kärkihankkeen avausseminaarissa koko toinen päivä on omistettu kansainväliselle toiminnalle. Esittelyssä on esimerkiksi ranskalaisen viljelijäosuuskunnan ratkaisu sianlannan ravinteiden kierrätykseen. Myös kotimaisia innovaatioita on jo viety maailmalle. Luken hankkeessa kehitetty mobiili pyrolyysikontti tuottaa maata parantavaa biohiiltä Egyptissä.

Haarasen mukaan lannan ja muiden biomassojen lisäarvoja kannattaakin etsiä tuttujen ratkaisujen ja myös maatalouden ulkopuolelta. Toimivia käytännön malleja ei tarvitse kuitenkaan etsiä kaukaa. Haaranen kehottaa esimerkiksi miettimään, miksi muun muassa Ruotsissa ollaan paljon Suomea pidemmällä biokaasun liikennekäytössä.

– Ravinteiden ja energian kierto ovat kestävän ruuantuotannon edellytyksiä. Toivon, että meillä nähdään näissä asioissa pian suuria harppauksia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Katso myös