Varhaisperkaus

Varhaisperkaus tehdään ennen kuin lehtipuuvesakko ennättää etukasvuiseksi ja haittaa kasvatettavien puiden kasvua tai aiheuttaa niille mekaanisia latvavaurioita. Havupuustoa ei vielä tässä vaiheessa harvenneta; vain etukasvuiset ja huonolaatuiset havupuut poistetaan. Männyn kylvö- ja luontaisesti uudistetuissa taimikoissa on usein tiheitä taimiryhmiä, joita voi harventaa jo tässä vaiheessa.

Tässä 5-vuotiaassa kuusikossa on aika varhaisperkaukselle. Työ käy myös nopeasti talven jäljiltä, niin kauan kun pintakasvillisuus ei ole ennättänyt suurempaan kasvuun. Kuva Karri Uotila.

Kuusen istutustaimikoissa varhaisperkaus on yleensä tarpeen jo 4–6 vuoden kuluttua istutuksesta eli noin metrin pituusvaiheessa. Männyn istutustaimikon varhaisperkaus on tarpeen, jos lehtipuustoa on runsaasti ja lehtipuut ovat ylittämässä mäntyjen pituuden. Istutetut rauduskoivut ja lehtikuuset kasvavat nopeammin kuin luontaiset lehtipuut, joten istutetuissa koivikoissa ja lehtikuusikoissa selvitään yleensä yhdellä myöhemmässä vaiheessa tehtävällä taimikonhoidolla. Männyn ja rauduskoivun kylvö- ja luontaisissa taimikoissa varhaisperkaus joudutaan tekemään usein jo alle metrin pituudessa. Jos vesoittuminen on lievää, männyn taimikoiden varhaisperkausta on mahdollista viivästyttää 2–3 metrin pituusvaiheeseen.

Perkaustarpeen arvioiminen on helpointa kesällä lehdelliseen aikaan. Lehdettömään aikaan perkaustarve helposti aliarvioidaan. Varhaisperkaus on parempi tehdä etuajassa kuin viivästyneenä, sillä havupuita nopeammin kasvavan lehtipuuston aiheuttama kilpailu lisääntyy voimakkaasti jo yhden kasvukauden aikana. Viivästynyt perkaus on myös työläämpi toteuttaa.

Varhaisperkaus tehdään useimmiten täysperkauksena niin, että havupuun taimikoista poistetaan kaikki lehtipuusto lukuun ottamatta aukkopaikkoja. Reikäperkauksessa lehtipuut poistetaan noin metrin etäisyydeltä kasvatettavista taimista ja kantovesat tätäkin kauempaa. Reikäperkaus soveltuu hyväkasvuisiin havupuutaimikoihin, joissa ei ole riskiä, että kanto- ja juurivesat kasvavat kasvatettavien taimien päälle.

Kun perkaus tehdään mekaanisesti raivaussahalla tai vesurilla, perkauskannoista syntyy nopeakasvuisia vesoja. Perkauksen ajankohta ei juuri vaikuta kantovesojen syntymiseen, mutta jonkin verran niiden pituuskasvuun. Keskikesällä kaadettujen lehtipuiden kantovesat kasvavat pituutta hitaimmin ja loppusyksyllä kaadettujen puiden kantovesat kasvavat pituutta nopeimmin. Perkaustyö on nopeampaa ennen lehtien puhkeamista ja pintakasvillisuuden syntyä, joten työajanmenekin ja vesomisen kannalta paras perkausajankohta on alkukesällä touko-kesäkuussa.

Varhaisperkaus vähentää lehtipuiden aiheuttamia latvavaurioita ja turvaa havupuun taimille riittävän kasvutilan. Jos perkaus myöhästyy, sopeutuu havupuiden, erityisesti kuusen neulasisto varjo-olosuhteisiin. Kun varjossa kasvanut taimi vapautetaan lehtipuuston tai pintakasvillisuuden kilpailusta, kestää sen kasvun elpyminen useita kasvukausia. Tänä aikana kantovesat ottavat pituudessa kiinni hitaasti elpyvät havupuun taimet.

Varhaisperkausta ei ole tehty ja lehtipuut ovat aiheuttaneet latvavaurioita istutuskuusille. Kuva Jari Miina.

Varhaisperkauksen jälkeen kasvatettavien taimien paksuuskasvu lisääntyy. Myös oksien paksuuskasvu kiihtyy ja kuoleminen hidastuu, millä on vaikutusta erityisesti männyn taimikoiden laatukehitykseen. Kun tavoitteena on tuottaa hyvälaatuista sahatavaraa, mäntyjä ei harvenneta vielä varhaisperkauksen yhteydessä, vain ns. susipuut poistetaan.

Kun männyn kylvö ja luontainen uudistaminen onnistuu, niin taimikoissa on riittävästi männyn taimia (yli 4 000 puuta/ha) hyvälaatuisen puuston kasvatukseen. Kuusen, rauduskoivun ja lehtikuusen taimikoissa istutustiheyttä vastaavalla taimimäärällä (1 800–2 200 kuusta, 1 600–1 800 koivua tai 1 300–1 800 lehtikuusta hehtaarilla) saadaan aikaiseksi riittävä laatukehitys. Istutusmännikössä siemensyntyiset koivut lisäävät kasvatustiheyttä, mutta erilaisen kasvurytmin vuoksi mänty-koivusekapuuston kasvattaminen on vaativampaa kuin puhtaan männikön. Männyn taimikossa lehtipuusto lisää hirvituhoriskiä erityisesti, jos lehtipuut ovat pidempiä kuin männyt. Korkean hirvituhoriskin alueilla on tärkeää, että männyn uudistaminen tuottaa hyvän tuloksen ja taimikoista perataan lehtipuusto pois ennen kuin se alkaa varjostaa mäntyjä.

Istutuskuusikko on varhaisperattu oikea-aikaisesti. Kuva Jari Miina.

 

Jatka sivulle Myöhempi taimikonhoito.

Siirry Metsänhoitotiedon pääsivulle.