Artikkelit Maatalous, Ruoka

Suomessa hylätään pahimmillaan neljännes kauraeristä punahomeen tuottaman mykotoksiinin vuoksi.

Luonnonvarakeskus ja Boreal Kasvinjalostus Oy etsivät nyt lajikkeita, jotka ovat geneettisesti vastustuskykyisiä punahomeelle.

”Punahomeongelman suuruus vaihtelee vuosittain ja alueittain eikä yksinkertaisia ratkaisuja ole. Ymmärrämme siksi hyvin viljelijän tuskan,” toteaa erikoistutkija Marja Jalli Lukesta.

”Vaikka kaiken tekisikin oikein, punahome voi iskeä. Niin moni asia vaikuttaa lopputulokseen.”

Juho Hautsalo Lukesta, Merja Veteläinen, Kirsi Peltoniemi, Hanna Haikk ja Outi Manninen Borealista kauran Fusarium-kentän äärellä. (kuva: Marja Jalli)

 

Ympäristö ja viljelytekniikka vaikuttavat lajikkeen ohella punahomeen esiintymiseen. Ilmastonmuutoksen on todettu pahentavan tilannetta.

Kauralle punahome on hankala siksi, että sienitartuntaa hyvin kestäviä geeniyhdistelmiä ei ole siltä löydetty, toisin kuin vehnältä.

”Kauralla kestävyyttä aikaansaavia perintötekijöitä tunnetaan vielä huonosti. Siksi jalostuksessa ja myös testimenetelmissä on suuri työ, ” Jalli toteaa.

Parhaillaan Luke ja Boreal kehittävät testausta, jolla kestävyysgeenejä kantavien lajikkeiden voidaan varmistaa todella kestävän punahometta eri olosuhteissa ja viljelyalueilla.

Punahomeelle kaikkein herkimmät lajikkeet on jo tunnistettu.

”Pystymme nyt karsimaan ne pois jalostusaineistosta, eli ongelmaa ratkaistaan jo käytännössä,” sanoo jalostusjohtaja Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostukselta.

Tulevaisuudessa siintävät uudet lajikkeet.

”Tunnistamme genomiikkatyökaluilla kestävyysgeenejä, joita voimme hyödyntää uusien lajikkeiden jalostuksessa,” Veteläinen kertoo.

Uuden lajin markkinoille saamiseen menee kymmenen vuotta. Veteläisen mukaan pienetkin askeleet vievät jalostusta eteenpäin.

”Olemme saaneet paljon tietoa lajikkeiden ja punahomeen vuorovaikutuksesta. Ongelma ei vielä täysin poistu, mutta riski vähenee,” toteaa Marja Jalli.

 

Teksti: Marjatta Sihvonen
Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanen
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.4.2018
Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös