Artikkelit Ilmasto, Metsä

Metsägenetiikan professori, tutkimuspäällikkö Katri Kärkkäinen on utelias. Kahvihuoneissa ja kampusten kuppiloissa pitää uskaltaa kysyä tyhmiä, hän sanoo.

Vaikka toimittaja utelee Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkimuspäällikkö Katri Kärkkäiseltä henkilökohtaisuuksia, keskustelu kääntyy nopeasti työyhteisöön.

Isot asiat, kuten ilmastonmuutokseen sopeutuminen, eivät nimittäin ratkea yhden henkilön voimin.

—Tarvitaan useampia lähestymistapoja. Luken kaltainen monitieteinen tutkimuslaitos on ideaalinen paikka monitieteisten tutkimushankkeiden synnyttämiselle, metsägenetiikan professori Kärkkäinen sanoo.

Yhteistyö voi alkaa pukuhuoneessa

Luken Oulun toimipaikassa työskentelevästä professorista välittyy uteliaisuus ja tiedonjano. Hän nauttii siitä, että ympärillä on ihmisiä eri osaamisalueilta.

Katri Kärkkäinen on päässyt toteuttamaan myös omaa jalostusohjelmaa koiriensa kanssa. Kohta viisivuotias suomenlapinkoira Lelli-Elli (vas.) syntyi, kun Kärkkäinen etsi jalostustietokantojen avulla unelmien poikamiehen nyt jo 10-vuotiaalle Tytti-äidille (oik.). Kuva: Minna Väänänen

Kun uskaltaa urkkia naapureidenkin pöytiin ja tehdä tyhmiä kysymyksiä, saa oivalluksia oman erikoistumisalan ulkopuoleltakin, Kärkkäinen sanoo.

—Itse ihastelen parhaillaan, kuinka hienosti Oulun yliopiston matemaatikot kehittävät Luken Anssi Ahtikosken ohjauksessa menetelmiä, joiden avulla kykenemme suuntaamaan tulevaisuuden jalostusta.

Eikä hedelmällinen yhteistyö käynnistynyt missään seminaarissa vaan Luken ja yliopiston yhteisissä suihkutiloissa, kun työmatkapyöräilijät aloittivat keskustelun omista töistään.

Puiden perimä jalostuu 2100-luvulle

Kärkkäisen työn iso tavoite on lieventää ilmastonmuutoksen haittoja sekä löytää ratkaisuja tulevaisuuteen kasvien oikeanlaisen geneettisen materiaalin ja jalostuksen avulla.

Akuutti kysymys on, kuinka puut sopeutuvat nopeasti muuttuvaan ilmastoon, kun lämpösumma nousee mutta puiden omaksuma pohjoisen valorytmi säilyy ennallaan.

—Nyt muutos tulee älyttömän nopeasti, kymmenien vuosien aikana. Puiden kasvurytmi on aivan erilainen uusissa oloissa, Ylä-Savon Vieremällä, metsäkonevalmistaja Ponssen kyljessä koulunsa käynyt Kärkkäinen sanoo.

Voivatko puut erikoistua?

Genetiikan alan tutkimuspäällikkönä Kärkkäisen roolina on arvioida, miten Luken osaaminen vastaa niihin koviin odotuksiin, joita geenitutkimukseen kohdistuu.

Työ onkin kiinnostavaa ja haastavaa, eikä kaikkialle voi taipua yhtä aikaa, hän sanoo.

Muuttuvan ilmaston ja yhteiskunnan erikoistuvien tarpeiden mukana metsiin suunnataan uudenlaisia toiveita.

—Geenitutkimuksen avulla puiden jalostus nopeutuu, ja jalostuksen avulla voi tuottaa nykyistä enemmän puuta pienemmällä pinta-alalla, Kärkkäinen maalaa tulevaisuutta.

Ilmastoon sopeutumisen sekä nopean kasvun lisäksi puilta toivotaan kykyä vastustaa tauteja ja tuholaisia. Kärkkäinen odottaa, että jalostuksen avulla tulevaisuuden metsissä voisi myös kasvattaa nykyistä enemmän erikoispuuta tiettyyn käyttötarkoitukseen.

Hän elättelee toiveita, että etenkin havupuiden parempi tunteminen ja jalostus voisi tuoda nopeitakin tuloksia. Männyn ja kuusen perimää voisi Kärkkäisen mukaan jalostaa vielä paljon.

—Havupuiden vahvat geenit tunnistamalla puiden jalostustyö voi antaa pikavoittojakin, Kärkkäinen uskoo.

 

Teksti: Heikki Hamunen

Katso myös