Ruokajärjestelmässä on vielä kehitettävää

Ruokahävikki on turhaa jätettä, jonka synty olisi voitu välttää esimerkiksi ennakoimalla paremmin tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin. Luke tutkii ruokahävikin määrää ja kehittää sen seuranta- ja vähentämiskeinoja sekä etsii uusia sivuvirtojen hyötykäyttökohteita ruokajärjestelmän kiertotalouden edistämiseksi.

Kohti kiertotaloutta – ruokajärjestelmässä on vielä kehitettävää

Luonnonvarakeskuksen Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous -esitteessä kerrotaan ruokahävikin synnystä, vaikutuksista ja ennaltaehkäisystä ja kiertotaloudesta sekä eri tavoista hyödyntää ruokajärjestelmän sivuvirtoja.

 

Hävikki on suuri ongelma

Jokainen suomalainen heittää keskimäärin 25 kiloa alun perin syömäkelpoista ruokaa roskiin vuosittain. Hävikki on suuri ongelma, sillä on valtavan suuret ympäristövaikutukset. Ruoan tuotantoon tarvitaan paljon luonnonvaroja, ja ruoasta syntyy noin kolmannes kulutuksen ympäristöpäästöistä.

 

Palveluita ja ratkaisuja kiertotalouteen ja biotalouteen

Luke tarjoaa asiantuntijapalveluita ja -ratkaisuja kiertotalouteen ja biotalouteen. Ydinosaamiseemme kuuluu biomassan jätteen ja sivuvirtojen valorisaatio, jonka seurauksena saadaan arvokkaita tuotteita. Myös ravinnekierron optimoinnilla osana koko valorisaatioketjua on tärkeä rooli tutkimusagendallamme.

Tutustu hävikkiviikko-kampanjaan

Ruoka on liian hyvä ja tärkeä asia hukattavaksi. Hävikkiviikko haluaa nostaa ruoan arvostusta ja kertoa ruokahävikin vähentämisen tärkeydestä.