Keinoja, joilla Suomi voi hillitä ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tärkeintä on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Myös metsien ja maatalousmaan hiilinieluilla on suuri merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Hiiltä pitäisi sitoa pitkäikäisiin puutuotteisiin

Puuhun perustuvilla tuotteilla voidaan korvata päästöjä aiheuttavia fossiilisia raaka-aineita. Pitkäikäiset puutuotteet toimivat myös hiilen varastoina. Lukessa puuta tutkitaan muun muassa vähähiilisyyden, resurssitehokkuuden, käytettävyyden ja liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulmista.

Katso videolta, mitä Luken ohjelmajohtaja Tuula Packalenilla on sanottavaa!

 

Metsäkadon vähentäminen turvemailla sataa ilmastolaariin

Metsäkadon vähentäminen ja metsityksen lisääminen ovat maankäyttösektorin ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltuja toimia. Hyödyllisintä olisi rajoittaa etenkin turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista muun maankäytön tarpeisiin.

Luken selvityksen mukaan metsien raivaamista esimerkiksi pelloiksi tai yhdyskuntarakentamisen käyttöön voitaisiin vähentää tehokkaasti maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla. Tarvetta uusien peltoalojen raivaamiseen voitaisiin hillitä myös esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja karjatilojen tuottaman lannan ympäristövaikutusten hallintaan ja vähentämiseen.

Metsien hiilinielut tärkeitä – ei unohdeta päästöjen vähentämistä

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ratkaisevan tärkeitä ovat metsien hiilinielut, joita voidaan lisätä hyvällä metsänhoidolla ja lisäämällä metsäalaa. LULUCF-sektorilla päästövähennyksiä saadaan aikaan ehkäisemällä metsäkatoa ja rajoittamalla etenkin turvepohjaisten metsien raivausta.

Maataloussektorilla suurin ilmastovaikutus saataisiin vähentämällä turvemaiden raivausta pelloksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä ja nostamalla turvepeltojen pohjaveden pintaa. Tarvittaisiin kannustimia, jotta pellot siirtyisivät jatkavien tilojen käyttöön ja maataloustuotanto ohjautuisi turvemailta kivennäismaille.

Hiilenviljely kuroo maatalouden kestävyyskuilua umpeen

Suomen maatalousmaan hiilivarannot hiipuvat ja satotasot laskevat huolestuttavasti. Ilmastoviisasta ja kestävää ruoantuotantoa uhkaa maan kasvukunnon heikentyminen, joka saa aikaan maatalouden kestävyyskuilun. Maan hiilivarojen nousuun päästään kestävästi, kun viljelykiertoa ja kasvipeitteisyyttä lisätään huomattavasti nykyisestä.

Myös viljeltävien lajien monimuotoisuus tuo kestävyyttä: kun pelloilla ei ole yksiä ja samoja tiettyihin ääri-ilmiöihin ja säähaittoihin reagoivia lajeja, viljelijällä ja kuluttajalla on enemmän vaihtoehtoja.

Metsäkadon päästöt ja niiden vähentäminen Suomessa

Suomi on metsäinen maa. Kun maata tarvitaan rakentamiseen tai maatalouteen, kohdistuu muutos väistämättä metsiin. Vaikka metsäkato eli metsien raivaaminen muuhun maankäyttöön onkin nykyään suhteellisen vähäistä, sen vaikutukset kasvihuonepäästöihin ja samalla Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ovat kuitenkin merkittävät.

Luonto köyhtyy, me maksamme laskun – kuuntele #LukePodcast

Ihmisen toiminta köyhdyttää ympäristöä, metsiä, soita ja niittyjä. Luonnon monimuotoisuus heikkenee. Kuinka voimme kestävästi hyödyntää luonnosta saamiamme aineellisia ja aineettomia hyötyjä? Mitä voisimme tehdä monimuotoisuuden lisäämiseksi?

Toimittaja Noora Mattilan kanssa keskustelevat Luken erikoistutkija Tiina Nieminen sekä tutkimusprofessori Eija Pouta.

Policy Briefit kokoavat ilmastoviisaat ohjauskeinot

Maankäyttösektorin rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa:

Ilmastopolitiikan mahdollisuudet ja haasteet maatalous- ja LULUCF-sektoreilla:

Luke ratkaisee

Meillä on monipuolista osaamista. Tutustu ilmastoasiantuntijoihimme klikkaamalla painikkeita.