Artikkelit Kala, Ympäristö

Uusia viljelylaitoksia suunnitellaan kauas rannikon suojasta. Miten kasvatus onnistuu avomeren ankarissa olosuhteissa?

Tulevaisuudessa kalaa viljeltäneen Suomessakin aiempaa enemmän avomerellä. Näin muun muassa siksi, että rajallisista rannikkovesistä kilpailee kalanviljelijöiden kanssa moni muukin toimija.

Luonnonvarakeskus selvittää parhaillaan, mitkä merialueet soveltuvat parhaiten viljelyyn ja millaista tekniikkaa avomerikasvatus vaatii. Tutkimusta tehdään yhteistyössä alan yritysten kanssa.

– Avomerikasvatuslaitoksen rakennuttaminen on merkittävä investointi. Meidän roolimme on auttaa yrityksiä minimoimaan uuteen toimintaympäristöön siirtymisestä aiheutuvaa riskiä, tutkija Markus Kankainen Luonnonvarakeskukselta kertoo.

Laitakarin Kalan kanssa Luke on tehnyt yhteistyötä alkumetreiltä asti.

– Luonnonvarakeskus on auttanut meitä etsimään kasvatuspaikkaa, ja sopiva löytyi Oulun alueelta. Lupahakemuksemme on parhaillaan aluehallintoviraston käsittelyssä, ja toivomme, että voimme aloittaa kasvatuksen kesällä, Laitakarin Kalan toimitusjohtaja Timo Karjalainen kertoo.

Kasvatusalueen olosuhteista on kerätty dataa Luken ympäristöpoijun avulla. EHP-Tekniikka Oy:n toimittama laite mittaa veden virtausnopeutta, sameutta, johtavuutta, hapekkuutta sekä lämpötilaa ja tuulen voimakkuutta – eli ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat kalanviljelyn onnistumiseen.
Luken ympäristöpoiju kerää dataa kasvatusalueen olosuhteista. Kuva: Jaakko Seppälä

Kasvatusalueen olosuhteista on kerätty dataa Luken ympäristöpoijun avulla. EHP-Tekniikka Oy:n toimittama laite mittaa veden virtausnopeutta, sameutta, johtavuutta, hapekkuutta sekä lämpötilaa ja tuulen voimakkuutta – eli ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat kalanviljelyn onnistumiseen.

– Avomeripaikkoja ei aiemmin ole käytetty kasvatuksessa, joten meillekin oli arvoitus, miten lämpötilat kehittyvät tai miten tuulista siellä on, Karjalainen kertoo.

– Esimerkiksi meriveden lämpötila vaikuttaa siihen, miten nopeasti kalat kasvavat. Kun viljelijä tietää, miten lämpötila vuoden mittaan vaihtelee, hänen on helpompi arvioida, minkä kokoisia poikasia laitokselle kannattaa tuoda, miten niiden ruokintarytmiikka pitää järjestää ja milloin kalat ovat valmiita perattavaksi, Kankainen kertoo.

Itämeri on omanlaisensa ympäristö

Kun sopiva viljelyalue on löytynyt, kalankasvattajalla on edessään seuraava pulma: millaiset rakenteet ja laitteet kestävät avomerellä?

– Valtameriin verrattuna Itämeri on aivan omanlaisensa ympäristö, jossa olosuhteet voivat olla todella ankarat. Jäät aiheuttavat haasteita, ja lisäksi Itämeri on monin paikoin matala ja aallokko on tiheä ja jyrkkäreunainen, Kankainen kertoo.

Liikkuvien jäiden ja myrskyjen aiheuttamaan ongelmaan löytyy kaksi ratkaisuvaihtoehtoa: joko kasvatusrakenteet tuodaan talveksi saariston suojaan tai ne upotetaan meren pinnan alapuolelle.

Ahvenanmaalainen Brändö Lax on yksi Suomen suurimpia kirjolohen ja siian kasvattajia. Yksi yhtiön laitoksista sijaitsee Ahvenanmaan ja Turun saariston välisellä avoimella merialueella, missä yritys, Luke ja Suomen ympäristökeskus ovat tehneet yhteistyötä avomerikasvatuksen kehittämiseksi.

– Tyhjennämme laitoksen lokakuussa, kun syysmyrskyt alkavat, ja viemme kasvatuskehikot takaisin paikalleen toukokuussa, projektikoordinaattori ja iktyonomi Pia Lindberg-Lumme kertoo.

Syksyllä Lindberg-Lumme lähtee yhdessä toisen suomalaisyrityksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoiden kanssa Kanadaan tutustumaan vedenalaiseen kasvatuslaitokseen.

– Jos rakennelma soveltuu Suomen olosuhteisiin, voisimme ensi kesänä kokeilla sitä kasvatuslaitoksellamme.

Etäkasvatusta kameroiden avulla

Kasvatettiinpa kalaa tulevaisuudessa pinnan alla tai sen tuntumassa, yksi ongelma on vielä ratkaisematta. Miten laitoksen valvonta ja kalojen ruokinta järjestetään?

– Ulkomerellä voi tuulla 20 metriä sekunnissa ja aallot olla seitsemänmetrisiä. Sellaisella säällä ei kasvatuslaitoksen lähelle pääse veneellä. Puhumattakaan siitä, ettei ole kovin kustannustehokasta ajaa päivittäin 40 minuutin venematkaa suuntaansa, Offshore Fish Finland Oy:n toimitusjohtaja Jyri Luotonen sanoo.

Sekä Offshore Fish Finland että Brändö Lax ovat yhdessä Luken kanssa selvitelleet, onnistuisiko kalankasvatus avomerellä etänä.

– Kahdessa kasvatusaltaassamme on Luken vedenalainen videokamera, ja lisäksi pinnalla on kamera, joka pyörii 360 astetta. Tiedonsiirtoon vuokrasimme Soneralta mastopaikkaa, ja kuva välittyi toimistoomme Brändöön, Lindberg-Lumme kertoo.

Kasvatusaltaaseen asennettiin laitteistot ja kamerat. Kuva: Markus Kankainen
Kasvatusaltaaseen asennettiin seurantalaitteistot ja kamerat sekä pinnalle että pinnan alle. Kuva: Markus Kankainen

Kuvanlaatu oli erinomainen.

– Pystyimme tarkkailemaan, miten verkkokassit käyttäytyivät eri sää- ja virtausolosuhteissa ja kävivätkö hylkeet hätistelemässä kaloja. Lisäksi kameroiden avulla kerättiin tietoa kalojen ruokailukäyttäytymisestä, Lindberg-Lumme kertoo.

Kun kalojen ruokailurytmi selviää, niiden ruokinta voidaan ajoittaa oikein, eikä rehua päädy hukkaan ympäristöön.

Näyttää siltä, että kokonaan etäohjattavan avomerikalankasvattamon rakentaminen on mahdollista. Rakennetaanko niitä  – ja millä aikataululla – on toinen kysymys.

– Haasteena on hinta. Avomerelle soveltuvat rakenteet ja tekniikka maksaa paljon, joten tuotantomäärien pitäisi olla suuria, Kankainen sanoo.

– Toisaalta, asiat voidaan tehdä yksinkertaisestikin. Kasvatuskassit saadaan kyllä kestämään avomeriolosuhteita ja se, että ihminen valvoo veneellä laitoksen toimintaa silloin, kun se on mahdollista, voi olla tehokas vaihtoehto.

Teksti: Maria Latokartano

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös