Tilasto

Hintatilastot 2015

Suomessa keskustellaan metsäverotuksen muuttamisesta tavoitteena joko valtion tai kuntien verokertymän kartuttaminen tai passiivisten metsänomistajien aktivoiminen tai jokin muu syy. Tässä raportissa tarkastellaan niitä teknisluonteisia kysymyksiä, jotka tulisi ratkaista, jos kiinteistöverotus, elinkeinotulojen verotus tai maatalouden tuloverotus koskisi myös metsiä ja metsätaloutta. Vertailukohtana kuvataan nykyinen puun myyntitulon verotus.

Metsä

Metsäkoneiden vuotuiset käyttötunnit ja vaihtokonemarkkinoiden rakenne Euroopassa

Metsäkoneteollisuus on voimakkaasti edustettuna Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Tavaralajimenetelmän koneiden valmistusmäärien uskotaan lisääntyvän tulevina vuosina, mikäli tavaralajimenetelmä yleistyy odotetulla tavalla. Näin ollen alalla on hyvä kasvupotentiaali. Käytettyjen koneiden markkinat ovat kokeneet merkittävän muutoksen internetmarkkina-alustojen myötä. Tämä on laajentanut käytettyjen tavaralajimenetelmän koneiden markkinoita myös maantieteellisesti katsottuna. Tässä työssä selvitettiin tavaralajimenetelmän metsäkoneiden vuotuiset käyttötuntimäärät Euroopassa. Lisäksi selvitettiin koneiden teknisten ominaisuuksien vaihtelu Euroopan eri osissa.

Maatalous

Maatilojen biokaasulaitosten kannattavuus ja kasvihuonekaasujen päästövähennys

Tässä julkaisussa esitetään maatilojen biokaasulaitosten kannattavuus käyttäen kahta kuvitteellista esimerkkiä: suuren lypsykarjatilan oma biokaasulaitos ja viiden lypsykarjatilan yhteinen biokaasulaitos. Tilakohtaiselle laitokselle laskettiin lisäksi kasvihuonekaasujen päästövähennyspotentiaali. Tilakohtainen biokaasulaitos korvasi joko maatilan öljy- tai hakelämpölaitoksen. Biokaasusta tuotettiin lämpöä ja sähköä CHP-yksiköllä. Tuotettu lämpö korvasi kevyttä polttoöljyä tai puuhaketta ja tuotettu sähkö ostosähköä. Biokaasulaitos osoittautui öljy- ja hakelämpölaitosta kannattavammaksi, jos laitokselle saatiin investointitukea (35 %), korkeimmasta investointihinnasta huolimatta.

Maatalous

OPU-IVP -keinollisen lisääntymistekniikan soveltaminen tilaoloihin Pohjois-Savon lypsykarjatiloilla

Tässä hankeselvityksessä perehdytään keinolliseen lisääntymistekniikkaan, jolla elävästä naudasta kerätään munasoluja, joista tuotetaan koeputkialkioita eli OPU‐IVP ‐tekniikkaan. Tämä tekniikka on vähitellen noussut toisen koeputkialkiotuotantotekniikan, jossa alkiot tuotetaan teurasmunasarjoista kerätyistä munasoluista, rinnalle.

Metsä

Tutkimuksia metsätalouden vesiensuojelusta

Tässä tutkimuksessa seurattiin nykykäytännön mukaisten työmenetelmien aiheuttamia vesistöä kuormittavia tekijöitä sekä vesiensuojelurakenteiden toimivuutta. Seurattuja työmenetelmiä olivat lannoitus, kunnostusojitus ja turvemaan metsänuudistaminen. Vesiensuojelurakenteina käytettiin laskeutusallasta, pintavalutuskenttää, kosteikkoa ja pintavalutuskentän kipsikäsittelyä. Aineistoa kerättiin eri kohteilla eri pituisia jaksoja vuosien 2006-2013 välillä. Eri aineiden pitoisuudet mitattiin vesinäytteistä, joita haettiin 10 – 15 kertaa vuodessa sulan maan aikaan.

Maatalous

Pellonhankinnan vaihtoehdot, kustannukset ja peltomarkkinoiden toimivuus

Maatalouden rakennemuutos on Suomessa johtanut viime vuosikymmeninä maatilayritysten tilakoon kasvuun. Peltomarkkinoiden toimivuudella on keskeinen vaikutus maatalouden rakenteen kehitykseen ja maatalousympäristöön. Maatalouspolitiikan muutokset vaikuttavat pellonkäyttöön ja päätöksiin peltojen tuotantokäytöstä tai tuotannon ulkopuolelle pudottamisesta. Tässä selvityksessä selitetään laskelmiin perustuen maatalousyrittäjän pellonhankintaan liittyvää päätöksentekoa.

Maatalous, Talous, Yleinen

Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015

Vuosikatsaus Suomen maataloudesta ja maaseutuelinkeinoista julkaistaan tänä vuonna jo 37. kertaa. Ensimmäinen katsaus julkaistiin vuonna 1979 Maatalouden taloudellisessa tutkimuslaitoksessa, josta tuli vuonna 2001 osa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskusta (MTT). Vuoden 2015 alusta MTT puolestaan yhdistyi Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi. Yhdistymisen myötä tämänkertainen vuosikatsaus ilmestyy Luonnonvarakeskuksen julkaisusarjassa

Metsä, Puutarha, Ruoka

Pohjoisen uusiutuvista luonnonvaroista kasvua ja kannattavuutta. Agrometsä- ja puutarhatalouden mahdollisuudet Pohjois-Suomessa

Pohjois‐Suomen uusiutuvista luonnonvaroista runsain ja siksi tärkein on puu. Pohjoisista metsistä ja puutarhoista saatavat muut hyödykkeet – aineelliset ja aineettomat – voivat kuitenkin olla oikein hyödynnettynä merkittävä pää‐ ja sivutulojen lähde etenkin haja‐asutusalueiden asukkaille. Monet ruokakulttuuriin, matkailuun ja hyvinvointialaan liittyvistä trendeistä suosivat pohjoisten puutarhojen marja‐ ja vihannestuotantoa sekä metsien ei‐puuperäisten raaka‐aineiden hyödyntämiseen liittyvää liiketoimintaa.

Kala

Taimenseurannat Tuulomajoen vesistön Suomen puolen latvajoissa 2011 – 2014

Tuulomajoen vesistön Suomen puoleiset latvavedet, Lutto-, Anteri-, Jauru-, Hirvas- ja Nuorttijoki ylläpitävät eräitä maamme viimeisistä ainoastaan luonnonvaraiseen lisääntymiseen perustuvista järvitaimenkannoista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (nykyään Luonnonvarakeskus, Luke) on seurannut näiden latvajokien arvokkaiden taimenkantojen tilaa satunnaisesti 1980-luvulta lähtien ja säännöllisesti vuodesta 2003 alkaen, keskittyen Lutto- ja Nuorttijoen vesistöihin. Seurannat on viime vuosina toteutettu yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tässä raportissa esitellään alueen taimenseurantojen keskeiset tulokset vuosilta 2011–2014 ja peilataan niitä suhteessa aiempiin vuosiin.