Riista

Karhukanta Suomessa 2018

Suomessa oli vuonna 2018 arviolta 2020–2130 karhua. Lukumääräarvio on noin 5 % pienempi kuin vuoden 2017 arvio. Karhukannan yhtäjaksoinen, vuonna 2012 alkanut kasvu on taittunut. Arvio karhukannan yksilömäärästä perustuu suurpetoyhdyshenkilöiden tuottamaan havaintoaineistoon karhupentueista. Karhuhavaintoja kertyi 10 144, joista karhun pentuehavaintoja oli kaikkiaan 948 kpl. Sekä karhuhavainnot että karhun pentuehavainnot ovat vähentyneet verrattuna vuoteen 2017.

Maatalous

Kasvintuhoojien torjunta-ainekestävyys

Tämä raportti on Suomen oloihin sovellettu katsaus kasvinsuojeluaineiden resistenssin perusteista, esiintymisestä ja ennaltaehkäisemisestä. Raportin aineisto pohjautuu Pohjoismaisen Norbarag (Nordic Baltic Resistance Action Group) -työryhmän 2010-luvulla kokoamiin tietoihin. Kasvintuhoojat (kasvitaudit, tuhoeläimet ja rikkakasvit) haittaavat kasvintuotantoa. Viljelykasvien kasvintuhoojien runsautta säädellään kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla eli pestisideillä.

Metsä

Venäjän puukaupan seuranta-järjestelmä LesEGAIS

Vuonna 2013 Venäjän metsälakiin tehdyillä muutoksilla perustettiin sähköinen puukaupan valvontajärjestelmä LesEGAIS, jonka oli tarkoitus poistaa laiton puu Venäjän markkinoilta kokonaan. Lisäksi säädettiin uusia vaatimuksia puutavaran mittaukselle ja kuljetukselle. Sahatavara lisättiin valvottavien tuotteiden listalle vuonna 2017. Metsälain uusien vaatimusten mukaisesti kaikki puutavara on mitattava ennen sen kuljettamista pois metsästä, jaloa lehtipuuta oleva, maasta vietävä puutavara on merkittävä kappaleittain ja puunkuljetuksissa on käytettävä pakollista kuormakirjaa. Kaikista puukaupoista on tehtävä puukauppailmoitus LesEGAIS-järjestelmään, jonne kirjataan myös toteutuneet toimitusmäärät.

Kala

Pohjois-Suomen järvien verkkokoekalastukset vuosina 2015–2016

Luonnonvarakeskus koekalasti Pohjois-Suomessa vuosina 2015–2016 yhteensä 15 järvellä Oulujoen-Iijoen, Kemijoen sekä Tornionjoen vesienhoitoalueilla. Koekalastukset kuuluivat vesienhoidon kalastoseurantaan ja liittyvät EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) ja veden laadun perusteella.

Kala

Varsinais-Suomen ja Satakunnan järvien verkkokoekalastukset vuosina 2013– 2017

Luonnonvarakeskus koekalasti Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2013–2017 yhteensä 11 vesienhoidon seurantaohjelmaan kuuluvaa järveä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Koekalastukset perustuvat EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin (VPD), jonka mukaisesti järvien ekologista tilaa arvioidaan veden laadun lisäksi myös biologisten tekijöiden (kasviplankton, vesikasvit, pohjaeläimet ja kalat) perusteella. Kohdejärvet edustivat useita eri pintavesityyppejä ja lähes kaikki niistä on koekalastettu aikaisemmin vuosina 2006–2012.

Kala

Kalastus ja kalankasvatus muoviroskan lähteenä Itämerellä : RoskatPois! -hankkeen selvitys

Tässä selvityksessä arvioitiin suomalaisesta merellä tapahtuvasta kalastuksesta ja kalankasvatuksesta välittömästi mereen aiheutuvan muoviroskaantumisen määriä suuruusluokkatasolla. Arviot perustuvat välillisistä tiedoista johdettuihin laskentoihin eivätkä todellisiin mittaustuloksiin. Laskelmien perusteella Suomen merialueen kaupallisessa kalastuksessa pyynnin aikana pyydyksistä irtoava mikromuovikuormitus on vuositasolla enimmillään noin 17,5 tonnia vuodessa valtaosan tästä ollessa peräisin rysä- ja troolikalastuksesta.

Metsä

Hyvät käytännöt suojavyöhykkeiden muodostamiseen vesistöjen varsille Itämeren alueella – Käsikirja

Tässä lyhennelmässä tiivistetään tärkeimmät seikat, jotka on hyvä ottaa huomioon muodostettaessa suojavyöhykkeitä vesistöjen varsille. Lyhennelmä pohjautuu laajempaan englanninkieliseen raporttiin "Good practices for forest buffers to improve surface water quality in the Baltic Sea region” (Ring et al. 2018).  WAMBAF -hanke perustettiin kehittämään metsätalouden vesiensuojelua ja tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti ravinteiden, kiintoaineen ja elohopean huuhtoutuminen vesistöihin.

Kala, Ympäristö

Kansainvälisten kalastuksen kestävyysmallien soveltuvuus Suomen sisävesikalastukseen : Järvikalan jäljet: saalistietoa ja kestävyyttä -hanke

Ympäristömerkit ja sertifioinnit ovat kasvattaneet suosiotaan kalataloudessa. Tuottajaporras pyrkii sertifioinnin avulla saamaan korkeamman hinnan tai lisää markkinoita. Tässä työssä vertailtiin muutamaa tunnettua ympäristömerkkiä ja arvioitiin niiden soveltuvuutta suomalaiseen sisävesikalastukseen. Vertaillut ympäristömerkit olivat Marine Stewardship Council (MSC), KRAV, Friend of the Sea (FOS) ja VALDUVIS. Yhteisiä tekijöitä kaikille ympäristömerkeille olivat kalastuksen ekologinen kestävyys (hieman eri tavoilla määriteltynä), vaikutus ekosysteemiin, paikallisten lakien noudattaminen ja ympäristömerkin vaatimusten seuranta.

Metsä

Kaukokartoitukseen perustuvan metsävaratiedon hyötyanalyysi : MetKu-hankkeen loppuraportti

Tämä raportti on yhteenveto maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa yhteistutkimushankkeessa Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi (MetKu) tehdyistä töistä. Hankkeessa tunnistettiin tahoja, jotka hyötyvät tiedosta ja kuvattiin mekanismeja, joilla hyöty realisoituu. Näin muodostuvien hyötyjen suuruusluokkaa arvioitiin tapauskohtaisesti tehdyillä laskelmilla. Laskelmissa ei pyritty kattavaan tiedon kokonaisarvoon. Jo pelkästään tapauskohtaiset laskelmat osoittavat kuitenkin kiistattomasti, että metsävaratietoon on kannattavaa investoida.

Kala

Näätämöjoen kestävän lohenkalastuksen säätelymalli

Näätämöjoen kestävän kalastuksen säätelymalli-hankkeessa osallistettiin paikalliskalastajat ja kalastusmatkailijat etsimään lohenkalastuksen säätelyvaihtoehtoja siten, että eri kalastajien taloudelliset, kulttuuriset ja virkistykselliset tarpeet tulisivat huomioiduksi. Mielipidetutkimukset tehtiin syksyllä 2017. Tiedusteltavista asiakohdista annettiin valintavaihtoehtoja, joihin toivottiin myös perustelua, ”vapaata sanaa”. Kalastuksen säätelyn kysymykset laadittiin Kolttien kyläkokouksen edustajien, Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistyönä.

Metsä, Ympäristö

WAMBAF – Hyvät käytännöt kunnostusojituksen vesiensuojeluun Itämeren alueelle

WAMBAF projektia toteutetaan metsätalouden vesiensuojelun edistämiseksi Itämeren alueella ajanjaksolla 1.3.2016–28.2.2019. WAMBAF keskittyy kolmeen teemaan, jotka vaikuttavat merkittävästi pintavesien laatuun: suojavyöhykkeet, kunnostusojitukset ja majavat. Hanke tukee EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin (2000/60/EY) täytäntöönpanoa.

Maatalous, Ympäristö

Lämpökemiallisen käsittelyn vaikutus jätevesilietefosforin lannoitusarvoon

Tässä tutkimuksessa selvitettiin lämpökemiallisten käsittelyjen, torrefioinnin ja märkähiillon (HTC), vaikutusta lietefosforin välittömään käyttökelpoisuuteen kasvatuskokeilla. Tutkimuksessa selvitettiin myös kotieläinlantafosforin (sian-, naudan- ja ketunlannan) käyttökelpoisuus ja orgaanisten fosforilähteiden aikaansaamaa satoa verrattiin väkilannoitefosforin vastaavaan.

Ilmasto, Metsä

Metsät muuttuvassa maailmassa: kansainväliset trendit ja keskeiset haasteet : Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) taustaselvitys Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkostolle

Tässä selvityksessä on käsitelty keskeisiä metsien tulevaisuuteen liittyviä haasteita neljänä temaattisena kokonaisuutena: 1) metsät, taloudellinen kehitys ja kauppa,  2) metsät, energia ja ilmastonmuutos,  3) metsät oikeudenmukaisen ja tasa-arvoisen hyvinvoinnin perustana ja 4) metsät luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen turvaajina.

Yleinen, Ympäristö

Luonnon virkistyskäyttö Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla : Virkistyskäyttö- ja ulkoilutilastoja maankäytön suunnittelun tueksi

Tämän raportin tavoitteena on tukea maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta, joiden yhtenä haasteena on jatkossakin suunnitella korkealaatuisia virkistysympäristöjä asukkaille. Kaavoituksen tuloksena syntyneet maankäytön ratkaisut kohtelevat parhaimmillaan kaikkia eri osapuolia, niin ulkoilevia kansalaisia kuin yksityisiä maanomistajia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti sekä toteuttavat luonnonvarojen kestävän käytön periaatteita pyrkien tasapainottamaan virkistystkäytön kysyntää ja tarjontaa.