Tässä julkaisussa esitetään vaihtoehtoisia skenaarioita maa- ja elintarviketalouden tulevaisuudesta vuoteen 2030 ja ennakoidaan sitä, minkälaiset politiikkapainotukset kussakin skenaariossa ovat ohjaavassa roolissa.
Tässä hankkeessa selvitettiin tilatason mittauksilla erilaisten lypsykarjanavetoiden perusratkaisujen (lämmin, viileä) sekä lannankäsittely- ja kuivitustapojen vaikutusta navetoissa muodostuviin ammoniakkipäästöihin. Mittauksia tehtiin kuudessa eri lypsykarjanavetassa eri vuodenaikoina noin yhden viikon mittausjaksoissa.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman arvioinnin yhtenä osuutena oli ympäristötoimien tuloksellisuuden arviointi, joka toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2017 ja tullaan toistamaan vuonna 2019. Tavoitteena on selvittää, missä määrin Maaseutuohjelmassa on toteutettu luonnon monimuotoisuutta ja maisemaa, vesien ja maaperän hyvää tilaa sekä ilmastonmuutoksen hillintää edistäviä toimenpiteitä. Arvioinnin tuloksia käytetään komissiolle toimitettavissa arviointiraporteissa sekä kansallisen ohjelmatyön kehittämisen tukena.
Tässä selvityksessä kehitettiin erilaisia riskienhallintavälineitä tuottajien erilaisiin riskienhallintatarpeisiin. Näillä riskienhallintavälineillä voidaan hallita tuottajien tarpeista riippuen pieniä ja usein toistuvia hintariskejä tai harvemmin toistuvia katastrofaaliseksi luokiteltavia hintariskejä. Riskienhallintavälineiden toimintaa tarkasteltiin kolmella erilaisella hintaskenaariolla (toistamalla toteutunut hintakehitys, Monte Carlo simuloinnilla ja taantuvilla hintasuhdanteilla). Tarkastelun keskeisin tulos oli se, että riskienhallintavälineiden toiminta riippuu olennaisesti tulevaisuudessa tapahtuvasta hintakehityksestä ja hintariskien toteutumisesta. T
Tämä raportti dokumentoi ensimmäisen version Suomen normilanta –järjestelmästä. Järjestelmä laskee lantojen määrän ja ominaisuudet massataseena aina eläinten ruokinnasta ja erityksestä eläinsuojan ratkaisujen kautta varastoituun lantaan. Järjestelmässä on varaus 74 eri eläinluokalle, joista pääosa voidaan jo laskea. Lantatyyppejä on neljä: lietelanta, kuivikelanta, kuivikepohjalanta ja eriliskerätyt kuivalanta ja virtsa. Tuloksena saadaan vuosittaiset määrät lannalle sekä sen sisältämille kuiva-aineelle, orgaaniselle aineelle, typelle, fosforille ja kaliumille (tonnia per eläin(paikka) per vuosi).
Tässä työssä selvitettiin mahdollisuuksia hyödyntää kalanjalostusteollisuuden elintarvikelaatuisia sivutuotevirtoja kalaöljyn tuotannossa, öljyn markkinoita ja arvioitiin toiminnan kannattavuutta. Maailmalla tuotetaan kalaöljyä noin miljoonaa tonnia vuodessa. Valtaosa kalaöljystä on peräisin valtameristä pyydetyistä kaloista ja määrästä noin neljännes saadaan elintarvikekäyttöön menevien kalojen sivutuotevirroista.
Tässä raportissa esitellään turkiseläinten lannan määrän ja laadun selvityksen tulokset. Turkiseläinten lanta on fosforirikasta kuivikelantaa. Sen hyödyntämisen merkittävimpiä haasteita on turkistuotannon sijoittuminen maantieteellisesti alueelle, jolla on runsaasti muutakin kotieläintuotantoa. Ravinteiden runsas tarjonta vaikeuttaa merkittävästi turkislannan käyttöä alueen kasviviljelyn lannoitteena. Lanta tulisi kuitenkin pystyä hyödyntämään nykyistä kustannustehokkaammin. T
This report contains the documentation of the first version of the Finnish Normative Manure System (FNMS). The system calculates Finnish manures as a mass balance starting from animal feeding and excretion (excretion ex animal) and considering national manure management in housing (manure ex housing) and manure storage (manure ex storage).
Tässä tutkimushankkeessa tehtiin kenttä- ja astiakokeita vuosina 2014–2016. Kohdekasveina olivat tärkeimmät avomaalla viljeltävät vihannekset ja mansikka. Kenttäkokeissa verrattiin eri fosforilannoitusmäärien vaikutusta satoon, sadon laatuun ja kasvien ravinteiden ottoon. Osa kokeista tehtiin vihannestiloilla.
Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Luonnonvara- ja ympäristotutkimuksen yhteenliittymä LYNET:iin kuuluvien laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä toteutettu selvitys tehtiin taustaksi kansalliselle ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelmalle.
Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 1,4 % pienempi kuin vuonna 2015. Tunnistetuista, metsikön laatua alentavista tuhoista olivat vuonna 2016 lisääntyneet selvimmin kuusensuopursuruoste- ja hirvituhot, kun taas lumi-, tervasroso- ja männynversoruostetuhot olivat vähentyneet.
Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on kyettävä luokittelemaan eroosioriskin suhteen. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti kattava järjestelmä Mapero hankkeessa (2010-2013) kehitetylle karttapohjaiselle RUSLE -mallille.
Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman ja Luken tuottaman esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia ja potentiaalisia tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat vesistöistä poistettuihin ravinteisiin, sekä tarkastella niiden edistämismahdollisuuksia Suomessa. HELCOM:in Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ravinnekuormituksen vähennystavoitteet on määritelty maittain. Suomen osuus vähennystavoitteista on 150 tonnia fosforille ja 1 200 tonnia typelle vuodessa. Lisäksi Suomi on sitoutunut erityistoimenpiteisiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi.
Kaavoituksella on mahdollista asettaa metsien käyttöä ohjaavia kaavamääräyksiä, millä voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille ja metsiin perustuville elinkeinoille. Nämä metsätalousvaikutukset on usein arvioitu puutteellisesti kaavan laatimisen yhteydessä. Tässä raportissa luodaan katsaus metsätalousvaikutusten arvioinnin nykytilaan ja mahdollisuuksiin sekä määritellään niiden perusteella Metsien käyttöön liittyvät kaavoituksen tausta-aineistot -nettipalvelun vaatimukset.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sähköpylväiden euromääräistä vaikutusta pellon kauppahintoihin ja saada haitalle markkinahinta korvauskäytäntöjen uudistamistarpeeseen. Aineistona käytettiin Maanmittauslaitoksen vapailla markkinoilla myytyjen 1 418 peruslohkon kauppahinta-aineistoa vuosilta 2008–2016.