Maatalous, Ympäristö

Kohti ravinteiden kierrätyksen : Nykytila ja suositukset ohjauskeinojen kehittämiseksi Suomessa

Raportti kuvaa fosforin ja typen kierrätyksen nykytilanteen Suomessa ml. perustiedot biomassojen ja niiden sisältämien ravinteiden määristä sekä alueellisesta jakaumasta. Esitettyjen tietojen pohjalta annetaan toimenpide-ehdotuksia ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi. Luonnonvara- ja ympäristotutkimuksen yhteenliittymä LYNET:iin kuuluvien laitosten asiantuntijoiden yhteistyönä toteutettu selvitys tehtiin taustaksi kansalliselle ravinteiden kierrätyksen toimintaohjelmalle.

Metsä

Metsätuhot vuonna 2016

Valtakunnan metsien 12. inventoinnin tulosten mukaan metsikön laatua alentavien tuhojen osuus oli 1,4 % pienempi kuin vuonna 2015. Tunnistetuista, metsikön laatua alentavista tuhoista olivat vuonna 2016 lisääntyneet selvimmin kuusensuopursuruoste- ja hirvituhot, kun taas lumi-, tervasroso- ja männynversoruostetuhot olivat vähentyneet.

Maatalous

Suomen peltojen karttapohjainen eroosio-luokitus: Valtakunnallisen kattavuuden saavuttaminen ja WMS-palvelu

Eroosio on merkittävä maatalouden fosforikuormituksen aiheuttaja, ja peltojen eroosioriskin kehittyminen on yksi maatalouden kansainvälisistä ympäristöindikaattoreista. Maatalouden ympäristötoimenpiteiden suuntaamiseksi peltojen eroosioriskin arviointi on tärkeää ja peltolohkot, ja jopa niiden osat, on kyettävä luokittelemaan eroosioriskin suhteen. Tämän tutkimushankkeen tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti kattava järjestelmä Mapero hankkeessa (2010-2013) kehitetylle karttapohjaiselle RUSLE -mallille.

Maatalous, Ympäristö

Uutta liiketoimintaa vesistöjen ravinteista

Maa- ja metsätalousministeriön tilaaman ja Luken tuottaman esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa olemassa olevia ja potentiaalisia tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia, jotka perustuvat vesistöistä poistettuihin ravinteisiin, sekä tarkastella niiden edistämismahdollisuuksia Suomessa. HELCOM:in Itämeren suojelun toimintaohjelmassa ravinnekuormituksen vähennystavoitteet on määritelty maittain. Suomen osuus vähennystavoitteista on 150 tonnia fosforille ja 1 200 tonnia typelle vuodessa. Lisäksi Suomi on sitoutunut erityistoimenpiteisiin Saaristomeren hyvän tilan saavuttamiseksi.

Metsä

Metsätalousvaikutusten arvioinnin kehittäminen kaavoituksessa

Kaavoituksella on mahdollista asettaa metsien käyttöä ohjaavia kaavamääräyksiä, millä voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia metsänomistajille ja metsiin perustuville elinkeinoille. Nämä metsätalousvaikutukset on usein arvioitu puutteellisesti kaavan laatimisen yhteydessä. Tässä raportissa luodaan katsaus metsätalousvaikutusten arvioinnin nykytilaan ja mahdollisuuksiin sekä määritellään niiden perusteella Metsien käyttöön liittyvät kaavoituksen tausta-aineistot -nettipalvelun vaatimukset.

Riista

Riistakannat 2016

Suomen hirvikannan kooksi arvioitiin vuoden 2015 metsästyksen päätyttyä noin 88 000 yksilöä ja se oli jokseenkin sama kuin vuotta aikaisemmin. Hirvikanta oli tihein Rannikko-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla ja alhaisin Pohjois-Karjalassa ja Lapissa. Valkohäntäpeurakanta arvioitiin ensimmäinen kerran yhdenmukaisella tavalla, Bayes-pohjaisella mallinnusmenetelmällä. Sen mukaan kanta talvella 2016 oli noin 70 000 yksilöä.

Metsä

Metsäsektorin suhdannetiedote 2017

Maailmatalouden kasvu ja investoinnit kotimaassa tuovat nostetta koko metsäsektorille vuonna 2017. Euroalueella talous kasvaa viime vuoden vauhtia, Ruotsissa kasvu jatkuu ja Venäjällä talous kääntyy nousuun. Yhdysvalloissa ollaan arvioiden mukaan lähellä suhdannehuippua. Kehittyvät ta-loudet kasvavat Kiinan vetäminä. Epävarmuutta markkinoilla ovat kuitenkin lisänneet Yhdysvaltain talouspolitiikan suunta ja epätietoisuus Brexit -neuvotteluiden tuloksista.

Maatalous, Puutarha

Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan

Luomupuutarhatuotannon keskeisimmät viljelytekniset ongelmat koskevat kasvinsuojelua, ravinnehuoltoa sekä luomutuotantoon sopivia lajeja ja lajikkeita. Merkittävä kasvinsuojeluhaaste luomussa ovat rikkakasvit. Rikkakasvien torjuntaan tarvitaan integroidun torjunnan (IPM) keinoja, joista katteiden käyttö on tehokas vaihtoehto vihannesten riviviljelyssä. Rikkakasvien torjuntaan perinteisesti käytetyt muovikatteet aiheuttavat ympäristöongelmia. Uuden kehitetyn innovaation, biohajoavan paperipohjaisen katteen soveltuvuutta luomutuotantoon, tehoa rikkakasvien torjunnassa sekä vaikutuksia mansikan ja eri vihannesten kasvuun on testattu koekentillä ja käytännön tiloilla vuosina 2011˗2016.

Kala

Tenojoen kalastusmatkailu Suomessa : Kalastussäädösten vaikutuksia kalastusmatkailuun

Lohenkalastuskulttuurit muuttuivat, kun Tenojoen saavutettavuus parani ja alueelle kehittyi pikkuhiljaa perinteisen paikallisen lohenkalastuksen oheen myös kalastusmatkailuyrittäjyyttä. Vaikka nykyisin saamelaisiin luontaiselinkeinoihin katsotaan liittyväksi myös lohenkalastusmatkailu, se on kiintiöimättömänä aiheuttanut vastakkaisasetelmaa perinteisen lohenpyynnin kanssa. Kalastuskulttuurien ja säädösten muutoksissa kalastusmatkailijoiden iltaöinen lohensoutu siirtyy päivänvaloon ja on jo nähty sekin päivä, kun Tenon veneestä kalastetaan puutarhajakkaroilla istuen.

Riista

Metsäpeuran palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten arviointi Seitsemisen kansallispuistossa ja lähiympäristössä

Palautusistutuksilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan villieläinkantoja, mutta samalla niillä on monenlaisia vaikutuksia istutusten kohdealueiden ihmisten elämään. Kainuun metsäpeurakanta on taantunut 2000-luvun alun huippuvuosista alle puoleen. Suomenselän 1979–1984 toteutetuista palautusistutuksista alkunsa saanut metsäpeurakanta on sen sijaan pysynyt vakaana. Metsähallitus on yhdessä Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa valmistellut vuodesta 2012 alkaen mahdollisia uusia metsäpeurojen palautusistutuksia Suomen metsäpeurakannan turvaamiseksi. Palautusistutusten toteuttaminen varmistui Euroopan Unionin LIFE-rahoituksen järjestettyä kesällä 2016.

Maatalous, Yleinen

Suomen maannostietokanta : Käyttöopas versio 1.1

Eurooppalaisen maankäyttö- ja ympäristöpolitiikan luomista on vaikeuttanut digitaalisen spatiaalisen maaperätiedon puute. Suomessakin maaperää koskevaa tietoa (dataa) on paljon tarjolla, mutta se on ollut hajallaan eri lähteissä, eikä sen pohjalta voida useinkaan tehdä valtakunnallisia yleistyksiä. Kuusivuotisessa hankkeessa käynnistettiin EU:n komission alaisen Euroopan maaperätoimiston ohjeeseen perustuvan maaperätietokannan ja maannoskartan laadinta. Hankkeen toteuttivat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Metsäntutkimuslaitos (Metla). Valtakunnallinen kattavuus saavutettiin vuonna 2009.