Artikkelit Maatalous, Metsä

teksti: Niina Pitkänen

Metsien väheneminen ja viljelylle otollisten olosuhteiden muutokset vaikuttavat koko maailmaan, etenkin Afrikan mantereen väestöön. Ilmaston pelisäännöt ovat jo muuttuneet, ja ihmisen pitää oppia uusille tavoille.

Pitkät sateet alkoivat Keniassa vuosikymmenien ajan aina 15. maaliskuuta. Päivän tarkkuudella.

Nykyään sateet voivat alkaa jo tammi-helmikuussa, eli silloin, kun edellistä satoa vielä korjataan.

Ilmastonmuutos koettelee maapalloa eri tavoin. Pohjoisella pallonpuoliskolla ilmaston keskilämpötila kasvaa, mutta päiväntasaajan ympärillä äärimmäiset sääilmiöt, kuten rankkasateet ja tulvat, sekä toisaalta pitkät kuivat jaksot yleistyvät. Lisäksi on ennustettu, että sääilmiöiden säännöllisyys katoaa.

Vuosikymmenien ajan eri Afrikan maissa maatalouden kehitystä seurannut Luonnonvarakeskuksen professori Hannu J. Korhonen tuntee tarinan tarkkaan.

– Itä-Afrikassa on jo nähtävissä, että monsuunisateiden jaksottelu on muuttunut. Niin sanotut pitkät sateet alkavat usein jo sadonkorjuun aikaan, jolloin maissisato pilaantuu helposti homesienten vuoksi. Sienet voivat tuottaa aflatoksiini-yhdisteitä, jotka aiheuttavat muun muassa syöpää. Tämä heikentää ruokaturvaa monissa Afrikan maissa, Korhonen sanoo.

Ruoka riittämään

Afrikassa suurin ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka on se, ettei väestölle riitä ruokaa, ja vähätkin metsät katoavat. Ruoan saatavuuteen vaikuttavat myös maan tuottavuuteen liittyvät ongelmat, ja valtioiden sosiaalisilla ja poliittisilla olosuhteilla on merkittävä vaikutus ruokaturvaan.

– Varsinkin Itä-Afrikan maissa väestön ruokavalio on liiaksi maissin varassa. Siksi monet maat pyrkivät ohjaamaan maatalouden kehitystä niin, että ruokavalioon tulisi maissin rinnalle muita merkittäviä energianlähteitä, Korhonen sanoo.

Tutkimuksen avulla ilmastonmuutoksen kehitystä ei pystytä kääntämään, mutta maatalouteen keskittyvä tutkimus voi auttaa kehittämään lajikkeita, jotka kestävät kuivuutta ja uusia kasvitauteja.

Lisäksi ruoan tuottajia voidaan auttaa sopeuttamaan toimintatapojaan muuttuneen ilmaston vaatimalla tavalla. Näitä keinoja etsitään esimerkiksi Luken FoodAfrica-tutkimusohjelmassa.

village_sambia_pitkanen
kuva: Niina Pitkänen

– Itä-Afrikassa kehitämme maissin kuivaustekniikoita sekä homemyrkkyjen estämiseen tähtääviä innovaatioita, jotka perustuvat biologiseen torjuntaan ja säätiedoista saatavaan riskin arviointiin. Länsi-Afrikassa puolestaan kehitetään ennustemalleja siitä, kuinka paljon ilmastonmuutos vaikuttaa pientuottajien toimeentuloon ja paimentolaisten elinolosuhteisiin, FoodAfrica-ohjelmaa johtava Korhonen kertoo.

Millä kattilat lämpiävät?

Myös Metlasta muutama vuosi sitten eläkkeelle jäänyt erikoistutkija Jussi Saramäki on huolissaan afrikkalaisten perheiden ruoanlaitosta – etenkin siitä, millä aineella kattiloita kuumennetaan.

– Kun kulkee Tansanian pääkaupungista Dar es Salaamista kohti sisämaata, huomaa, että puuta ei juuri näy. Noin 200 kilometrin matkalta on kaikki puut poltettu hiileksi, hän huokaa.

Puuhiili on edelleen pääasiallinen kotitalouksien energianlähde niin maaseudulla kuin isoissa kaupungeissakin. Esimerkiksi Dar es Salaamin alueella käytetään noin 30 000 säkkiä hiiltä päivässä.

– Metsää käytetään ilman muuta kovemmalla tahdilla kuin se uusiutuu. Kaupunkien ympärille syntyy puuttomia kehiä, ja kehä laajenee nopeasti. Lisäksi, kun puusto karkaa kauemmas, hiilen kuljetusmatkat kasvavat ja hinta nousee. Tämä vaikuttaa tietysti heti perheiden toimeentuloon, Saramäki kuvailee.

Lisäksi metsää on Afrikassa hakattu etenkin kasvinviljelyyn. Muutaman vuoden toimivia kaskiviljelmiä perustavat niin paikalliset asukkaat kuin ulkomailta tulevat suurviljelmien omistajat.

Ilmastonmuutoksen haittavaikutuksia pystytään kompensoimaan metsänviljelyllä. Ilmastonmuutos voi kuitenkin hankaloittaa metsän kasvua, sillä kun sadekausien jaksottelu muuttuu, puiden lisääntymisaikataulu ei välttämättä enää osu niille otollisiin sääoloihin. Paikallisten puiden viljelymenetelmiä ei ole myöskään tutkittu eikä lajikkeita jalostettu.

Metsän viljely juurtumassa

Afrikkalaisista metsävaroista ei ole vielä kovin tarkkaa tietoa. Jussi Saramäki laskee, että metsää on Tansaniassa noin 35 miljoonaa hehtaaria. Siitä noin 150 000 hehtaaria on viljelymetsää.

– Metsänviljelyssä investointi lasketaan kymmenissä vuosissa, joten tuottoa ei tule seuraavalla eikä vielä sitäkään seuraavalla kasvukaudella. Pieniä viljelmiä on kuitenkin perustettu aikoinaan Tansanian valtion perustamien metsien lähelle, ja siellä viljely on ruvennut juurtumaan. Näitä metsiä hoidetaan vielä pääosin käsisahalla, mutta pientä kenttäsirkkelitoimintaakin on alueelle tullut, hän kertoo.

Luken kahdessa nykyisessä hankkeessa rakennetaan parhaillaan metsän inventointiosaamista Tansaniassa ja Mosambikissa. Niissä, kuten monissa muissakin Luken hankkeissa, päämäärä on paikallisen tutkimusosaamisen vahvistamisessa.

– Tutkimusmaailman kehittäminen muistuttaa puun kasvua – vie sukupolven, että rakenne vahvistuu tarpeeksi, aiemmin vastaavia hankkeita Sambiassa vetänyt Jussi Saramäki toteaa.

Luonnonvarakeskus Afrikan mantereella

Koko Afrikka

PROIntensAfrica

Uusi Afrikan ja EU:n välisen yhteistyön muoto, joka keskittyy Afrikan ruoka- ja ravitsemusturvan parantamiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. www.intensafrica.org

Benin, Ghana, Kamerun, Kenia, Senegal ja Uganda

FoodAfrica

Vahvistamalla tutkimuskapasiteettia ja tiedonvälitystä parannetaan ruokaturvaa Itä- ja Länsi-Afrikassa. www.luke.fi/foodafrica

Kenia

Safe Food – Safe Dairy

Vahvistamalla kenialaista tutkimuskapasiteettia parannetaan rehu–maitoketjun ja maissin arvoketjun turvallisuutta ja vähennetään mykotoksiinien aiheuttamia terveysriskejä.

IC-FRA

Metsävarojen inventoinnin kapasiteettiä ja osaamista vahvistetaan Keniassa. Kehitetään metsien inventointimenetelmiä.

Etiopia

IKI Ethiopia

Maitotaloutta kehitetään Etiopiassa. Lisäämällä eläimen jalostusarvon arviointiin ja uusiin jalostustyökaluihin liittyvää tietotaitoa parannetaan paikallisten organisaatioiden ja kapasiteettia.

Kalkitus ja lannoitus Etiopiassa

GTK:n vetämässä hankkeessa selvitetään Etiopian kalkkikivivaroja ja niiden soveltuvuutta maatalouskäyttöön. Tutkitaan myös maiden viljavuutta ja happamuutta sekä sen parantamista kalkituksella ja lannoituksella.

SOILMAN

Etiopian ekosysteemipalveluja kartoitetaan ja hallitaan muuttuvassa ilmastossa. Projektissa etsitään sellaisia maaperän ominaisuuksia, symbioottisia pieneliöitä ja maa- ja metsätalouden käytäntöjä, joilla tehostetaan ekosysteemipalvelun toimintaa.

Sambia

IKI Sambia

Perunan, bataatin ja kassavan tautivapaan kasviaineiston tuotantoa Sambiassa on vahvistettu perustamalla laboratorio ja kouluttamalla tutkijoita. Hanke päättyi keväällä 2015.

Egypti

IKI Egypti

Suolaa ja kuivuutta kestäviä viljelykasveja ja viljelymenetelmiä kehitetään hiekka-aavikon viljelykseen Egyptissä. Kehitetään erityisesti härkäpavun ja sinimailasen jalostusta ja biohiilen tuotantoa ja käyttöä aavikko-olosuhteissa.

Tunisia

IKI Tunisia

Kehitetään Tunisian perunantuotantoa – tavoitteena ympäristöystävällisempi viljely.

Mosambik

FORECAS

­Metsäntutkimuksen kapasiteettia vahvistetaan Mosambikissa.

Tansania

INFORES-TANZANIA

Suunnitteluhankkeessa tuetaan Tansanian valtakunnan metsien ensimmäisen inventoinnin tulosten viemistä käytäntöön alueellisella ja paikallisella tasolla.

Seed Potato Development Project

Helsingin yliopiston vetämässä hankkeessa kehitettiin siemenperunan tuotantokapasiteettia. Hanke päättyi keväällä 2015.