Artikkelit Metsä, Riista, Yleinen

Hirvikärpäset kiusaavat niin ihmisiä kuin eläimiäkin, mutta ne lisääntyvät vain hirvieläimissä.

Eniten hirvikärpäsiä esiintyy elo−syyskuussa lämpiminä päivinä. Vasta jatkuvammat pakkasjaksot lopettavat niiden lennot.

Hirvikärpänen on levinnyt kaakosta yli Etelä- ja Keski-Suomen viimeisen 60 vuoden aikana. Pohjoisimmat esiintymisalueet ovat noin poronhoitoalueen etelärajan tuntumassa, mutta havaintoja on myös Lapista.

Hirvikärpänen, Lipoptena cervi.
Hirvikärpänen on rotevahko viidestä seitsemään millimetriä pitkä hyönteinen. (Kuva: Erkki Oksanen / Luke)

Hirvikärpästen määrä riippuu siitä, onko alueella oleskellut edellisenä talvena paljon vai vähän hirviä. Jos hirviä on ollut paljon, seuraavana syksynä alueella esiintyy runsaasti hirvikärpäsiä. Tyypillisimpiä hirvikärpästen esiintymispaikkoja ovat mäntytaimikkovaltaiset alueet.

Hirvikärpästen runsaudesta ei ole aineistoja. Yleisesti hirvikärpäset runsastuvat niillä alueilla, joilla hirvikanta on kasvanut.

Aikuinen hirvikärpänen kestää jopa 15 pakkasasteen lämpötiloja. Pakkasen aikana hirvikärpäset eivät kykene lentämään, mutta virkoavat nopeasti, kun lämpötila nousee. Hirvikärpästen häviämiseen syksyllä tarvitaan pitempi pakkasjakso.

Hirvikärpänen voi tarttua hiuksiin ja puraista ihmistä, mutta se ei ime ihmisestä verta eikä muni ihmisen karvoitukseen. Herkimmille ihmisille purema voi aiheuttaa allergisia reaktioita, kuten hirvikärpäsihottumaa ja hirvikärpäsallergiaa.

Paras keino suojautua hirvikärpäsiä vastaan on pukeutua vaaleisiin vaatteisiin ja suojata hiukset huivilla ja laittaa sen päälle verkkohattu.

Lemmikki- ja metsästyskoiraan hirvikärpäset eivät tunnu iskevän, jos koiralle on annettu punkkien ja kirppujen karkotukseen tarkoitettuja lääkkeitä.

Hirvikärpäsen lentokyky on huono, joten se tarvitsee levittäytymiseen isäntäeläimen eli hirven apua.

 

Teksti: Sinikka Jortikka

Sivun yläreunan kuva: Erkki Oksanan

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden Tiede-sivulla 5.9.2016.

Artikkeli on vapaasti julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös