Artikkelit Maatalous

teksti: Minna Nurro

Glyfosaatti on maailman käytetyin ja kiistellyin kasvinsuojeluaine. Luke aikoo selvittää keinoja sen käytön vähentämiseksi Suomessa, sillä aine hajoaa maaperässämme luultua hitaammin.

Glyfosaatti on maailman yleisin herbisidi eli rikkakasvien torjuntaan käytetty tehoaine. Suomessa sitä myytiin vuonna 2013 lähes 550 tonnia. Glyfosaattia käytetään maataloudessa, metsänviljelyssä, kotipuutarhoissa sekä julkisilla viheralueilla.

Kiistellyn glyfosaatista tekee se, että aineella on jo pitkään arveltu olevan merkittäviä terveys- ja ympäristöhaittoja. Sen on epäilty aiheuttavan muun muassa sikiöiden epämuodostumia, munuaisvaurioita ja gluteeniyliherkkyyttä, mutta pitävää tieteellistä näyttöä tästä ei ole.

Viime keväänä kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC luokitteli glyfosaatin ”todennäköisesti syöpävaaralliseksi”. Tämän takia esimerkiksi Hollanti kielsi aineen myynnin kotipuutarhureille.

1016-Y8J5v626-vastavalo-354009_sakari_alasuutari_netti
kuva: Sakari Aalasuutari/Vastavalo.fi

Säilyy pitkään maaperässä

Suomessa glyfosaatti on ollut markkinoilla 1970-luvun lopulta lähtien, mutta sen käyttö on lisääntynyt tuntuvasti vasta 2000-luvulla. Ainetta käytetään etenkin juolavehnän torjuntaan vilja- ja öljykasvipelloilla.

MTT selvitti glyfosaatin ympäristövaikutuksia vuosina 2011–2014 tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin aineen kulkeutumista savimaalla. Tutkijat havaitsivat, että yhdiste hajoaa maassa oletettua hitaammin.

Vanhempi tutkija Jaana Uusi-Kämppä Lukesta kertoo, että glyfosaatin puoliintumisaika maaperässä voi vaihdella suuresti olosuhteiden mukaan. MTT:n kokeissa puoliintumisaika vaihteli muutamista viikoista jopa 7–8 kuukauteen.

– Glyfosaatti hajoaa maan pinnalla nopeammin kuin syvällä maaperässä. Aine saattaa säilyä maassa pitkään etenkin, jos se levitetään syksyllä. Ympäristön kannalta olisi parempi levittää se keväällä, Uusi-Kämppä toteaa.

Tuhoaa kaiken vihreän

Glyfosaatti on tehokas torjunta-aine. Se tuhoaa kaiken vihreän estämällä kasvien erään entsyymin toiminnan, minkä seurauksena ne eivät pysty muodostamaan tärkeitä yhteyttämistuotteita. Aineen on ajateltu olevan ihmisille harmiton, koska meillä kyseistä entsyymiä ei esiinny.

Tietyillä mikrobeilla tämä entsyymi kuitenkin on. Ja tähän perustuu glyfosaatin mahdollinen haitallisuus.

– Jos aineella on vaikutuksia maaperän eliöihin ja bakteereihin, se aiheuttaa niille ongelmia pitempään, jos puoliintumisaika on pitkä, selventää Uusi-Kämppä.

Mikrobien välityksellä glyfosaatti voi vaikuttaa myös ihmisiin, jos sitä päätyy esimerkiksi ruoansulatuselimistöön. Suurin riski on henkilöillä, jotka ovat suorassa kosketuksessa aineen kanssa, kuten viljelijät.

Käyttöohjeet tarkemmiksi

Luke on aloittamassa tutkimushanketta, jossa kartoitetaan erilaisia keinoja glyfosaatin käytön vähentämiseksi. Aineen käyttölupa EU:ssa on katkolla ensi kesänä.

– Jos glyfosaatti kiellettäisiin, eniten ongelmia tulisi suorakylvetyillä pelloilla, sillä pellon kyntäminen ja muokkaaminen tuhoavat jonkin verran juolavehnää. Yksi keino vähentää glyfosaatin käyttöä on viljelykierto, jossa on mukana vehnää tai öljykasveja, sillä näistä kasvustoista juolavehnää voidaan torjua myös muilla herbisideillä, Uusi-Kämppä pohtii.

Tutkimushankkeen tavoitteena on myös tarkentaa glyfosaatin ruiskutusohjeita. Nykyään sitä saa levittää pelloille pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä tai heti sen jälkeen sekä syksyllä puinnin jälkeen. Viljan tuleennuttamiseen glyfosaattia ei saa käyttää.

Ensi vuoden alussa alkavaksi kaavailtu tutkimus kestää vuoteen 2018, ja siihen haetaan rahoitusta Makerasta. Luken yhteistyökumppaneina hankkeessa ovat Syke ja Turun yliopisto.
glyfosaatti-graafi_netti

Glyfosaatin myynti on lisääntynyt Suomessa 2000-luvulla. Lähde: Tukes

Sivun yläreunan kuva: Sakari Alasuutari / Vastavalo.i

Katso myös