Artikkelit Maatalous, Monimuotoisuus, Yleinen

Alkuperäisrotuisten eläinten perimä on keskeinen tutkimuskohde Luken eläingenomiikan tutkimuksessa. Genomiikan menetelmillä selvitetään perimän erityispiirteitä sekä sitä, miten luonnonvalinta ja jalostusvalinta ovat muokanneet perimää.

Lisäksi Lukessa on laadittu poron vertailu- eli referenssigenomi, ja tänä vuonna valmistuu suomenhevosen vertailugenomi. Vastaava on työn alla myös suomenlampaalle, länsisuomenkarjalle ja maatiaiskanalle.

Tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, että tutkimusta tehdään sekä DNA- että RNA-tasolla.

”RNA on geenien tuote, joka koodaa elimistössä valkuaisaineita. Kaikki geenit eivät ole toiminnassa koko ajan, eli ne eivät tuota valkuaisaineita. RNA-perustainen eli funktionaalinen genomiikka selvittää, mitkä geenit kulloinkin toimivat kudoksissa”, hän selventää.

Kuvituskuva suomenvuohesta.
Suomenvuohi. Kuva: Olli Leino

Ympäristötekijöiden vaikutuksesta geenien toimintaan saadaan tietoa esimerkiksi siten, että kahta erirotuista eläintä pidetään samoissa olosuhteissa ja tarkastellaan, mitkä geenit niiden elimistössä toimivat. Tutkittava ympäristötekijä voi olla esimerkiksi rehustus tai lämpötila.

”Erityisen kiinnostavaa on, alkaako jokin tietty geeni toimia epäsuotuisissa olosuhteissa edistäen eläinrodun sopeutumista”, Kantanen huomauttaa.

 

 

Teksti: Minna Nurro
Sivun yläreunan kuva, lapinlehmä: Jari Lindeman
Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.7.2021
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.

Katso myös