Tervetuloa luovuuden kasvihuoneeseen, jossa tutkitaan ja innovoidaan luovuutta! Luovuuden kasvualustana ovat tieto, kokemus, virikkeet ja vuorovaikutus. Luovuus on oman tiedon omaperäistä muuntelua itsensä ilmaisuksi. Luovuuden siemen on idea, jonka kasvua ravitsee vuorovaikutus ja sitä kastellaan positiivisilla sanoilla.

Luovuuden kasvihuoneella on FutureCrops-hankkeessa tutkimusongelma: miten tuotantokasveja on käytetty luovasti ennen ja nyt? Miten kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet voi huomioida yleisesti kasvien tuotannossa? Miten FutureCrops -hankkeen uusia tuotantokasveja voi käyttää luovasti?

Luovuuden kasvihuoneen tutkimusmentelmämalli

Toimintamallia voi hyödyntää työpajoissa sekä lasten että aikuisten kanssa yhdistäen kasvit ja luovuuden.

Luovuuden kasvihuoneen tutkimusmenetelmän lähtökohdat:

  1. yhteistyö, vuorovaikutus ja rajojen rikkominen, monialainen tutkimus- ja oppimiskokonaisuus
  2. tutkiva ja toiminnallinen ote, ohjeena: ole utelias ja osallistu aidosti
  3. ideoidaan ja pohditaan yhdessä, tutkimusmenetelmässä opitaan mokista
  4. hyödynnetään monipuolista erityisosaamista
  5. reflektoidaan omaa toimintaa: toimintaa dokumentoidaan, tarkkaillaan ja arvioidaan

Kasvit luovuuden virikkeenä

Kasvit ovat virike luovuudelle esim. sanataiteelle kuten runot ja kuvataiteelle kuten maalaus ja grafiikka.

Kasvit materiaalina luovuudelle

Kasvit ovat ajassa olleet materiaali luovuudelle. Jo esihistoriallisella ajalla mm. kampakeraamisessa kultuurissa kasvien osia käytettiin sideaineena saviastioissa sen poltonkestävyyden kasvattamiseksi.

Kasveja on kuivattu ja kuivattuna hyödynnetty asetelmiin ja tauluihin. Niillä on koristeltu kotia ja juhlia mm. Kanta-Hämäläinen erikoisuus on perunahimmeli (Korteniemen perinnetilalla syksyllä 2017 kurssi).

Kasveja on hyödynnetty monipuolisesti ja niitä on käytetty myös tekstiilien kasviperäisessä värjäyksessä. Luonnonväriaineita on pääasiassa käytetty värjäyksessä 1800 -luvun puoliväliin asti. Värjäyksen lisäksi kasveja on hyödynnetty mm. painamalla kasveja kankaalle, kuvioiden kangasta.

Kasveja kuten pellavaöljy on ennen ja nyt käytetty ainesosana esim. taiteessa käytetyissä maaleissa.

Kasvit kasvikuituna

Suomessa on ennen ja nyt viljelty vähän kasvikuituja, pääasiassa jatkojalostamisen vähäisyyden vuoksi. Pääasiallisia Suomessa viljeltyjä kasvikuituja ovat pellava ja hamppu.

Linkki:

Kuitukasvitietoutta koululaisille

Tyttö pellavakimpun kanssa Kurkijoen Särkijärvellä 1930-luvulla. Kuvaaja: Kyytinen Pekka, Kuva: Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma

Vertikaalipuutarhat ja taide

Kasveja voidaan monipuolisesti hyödyntää kaunistamaan ja tekemään ympäristöstämme viihtyisämmän, ympäristötaide. Luovuudella kasveja on hyödynnetty taiteellisten vertikaalipuutarhojen rakentamisessa.

Kuva: Minna Lehtola

Kasvit osana kulttuuriperintöä ja perinnemaisemaa

Suomen maisemassa on nähtävissä merkkejä asutuksesta tuhansien vuosien ajan. Maisemassa on perinnekasveja ja muinaisjäännöksiä, jotka eivät välttämättä ole helposti tunnistettavissa, jos ei tiedä, mitä etsii.

Tutki maisemaa ja pohdi ovatko näkemäsi kasvit alueelle tuotuja ja tuotettuja vai siellä luonnostaan? Mistä ajasta kasvit kertovat, peltoviljelystä ennen vai nyt?

Tulevaisuuden tuotantokasvit

FutureCrops-hankeessa on innostettu lapsia ja nuoria omaa tietoan hyödyntäen suunnittelemaan tulevaisuudessa jalostettavia uusia tuotantokasveja.

Suunnitele oma tuotantokasvisi!