Siirry pääsisältöön

Pajusta pohjolan bambu? Luke kartoitti viljeltävän pajun potentiaalia

Uutinen 10.2.2022
Taggar:

Luonnonvarakeskuksen synteesiraportti valottaa nopeakiertoisen pajun viljelyn ja käytön mahdollisuuksia biokiertotaloudessa.

Monipuolinen paju on yksi nopeakasvuisimmista Suomessa viljeltävistä puulajeista. Luonnonvarakeskus (Luke) on tarkastellut laajassa synteesityössään nopeakiertoisen pajun mahdollisuuksia biokiertotaloudessa.

”Pajulla on huokoinen rakenne. Se sisältää monia erilaisia yhdisteitä ja vahvoja kuitukimppuja. Pajun raaka-aineiden ominaisuuksista paljastuu jatkuvasti uutta, ja sillä on mahdollisuudet bambun kaltaiseksi monikäyttöraaka-aineeksi. Tämä vaatii kuitenkin kehitystyötä ja innovaatioloikkia koko arvoketjulta”, tutkimuspäällikkö Tuula Jyske Lukesta sanoo.

Pajua voidaan hyödyntää muun muassa biohiilen ja biopohjaisten kasvinsuojeluaineiden raaka-aineina sekä biokomposiitteina erilaisissa materiaalisovelluksissa.

Pajubiojalostuksen mahdollisuudet ja haasteet biokiertotaloudessa.

Pajusta vastusta viruksille

Pajun kuoressa esiintyvillä bioaktiivisilla, antimikrobisilla ja antioksidatiivisilla uuteaineilla on monia sovellusmahdollisuuksia lääke-, kosmetiikka-, puhdistusaine-, pinnoite- sekä elintarviketeollisuudessa.

”Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimuksessa löysimme pajusta antimikrobisia toiminnallisuuksia: eristämämme pajutuotteet olivat tehokkaita esimerkiksi erilaisia vaipattomia ja vaipallisia viruksia vastaan saaden ne menettämään infektoimiskykynsä”, Jyske kertoo.

Parhaillaan selvitetään, miten tehtyjä löydöksiä voitaisiin hyödyntää kehitettäessä biopohjaisia antiviraalisia ratkaisuja kuluttajatuotteisiin, kuten erilaisiin pinnoitteisiin, suusuojaimiin ja pakkauksiin.

Luken ja Jyväskylän yliopiston yhteistutkimus osoitti pajussa piilevän ennen tutkimattomia antimikrobisia ainesosia, jotka estävät esimerkiksi virusten infektointikykyä.

Tutkimus- ja kehitystarpeita koko arvoketjulle

Luken asiantuntija-arvioiden mukaan biojalostamotasoisen pajun käytön kannattavuus vaatisi biomassan kokonaisvaltaista hyödyntämistä eli kaskadikäyttöä, jossa pääkomponenttien lisäksi hyödynnettäisiin kaikki arvokkaat tehoaineet ja sivuvirrat.

"Jotta biojalostamon toiminta olisi mahdollista, tarvittaisiin nykyisiä viljelypinta-aloja suurempia ja keskitetympiä viljelmiä sekä koko korjuu- ja toimitusketjun kehittämistä. Niin ikään viljelyn tukemiselle ja uusien pajusta syntyvien tuotteiden kaupallistamiselle on tarvetta”, Jyske sanoo.

Lisää tietoa tarvitaan myös pajuraaka-aineen erityisominaisuuksista, pajuviljelmien ympäristövaikutuksista ja hiilitaseesta, pajun soveltuvuudesta kosteikkokasviksi suopeltojen ja turvesoiden haitallisten ilmastovaikutusten vähentämisessä sekä pajun soveltuvuudesta ravinteiden kierrätykseen ja ekologiseen viljelyyn.