Siirry pääsisältöön

Liito-oravalle sopivia elinympäristöjä mallinnettu kartoille

Uutinen 8.12.2021

Luonnonvarakeskus (Luke) on mallintanut liito-oravalle sopivia elinympäristöjä. Työn tuloksena syntyneet kartat on julkaistu Laji.fi-palvelussa. Mallinnuksessa hyödynnettiin paikkatietoa liito-oravan esiintymisestä Suomessa ja valtakunnan metsien inventoinnin metsäaineistoa. Karttoja voi käyttää esimerkiksi aluesuunnittelun tukena.

Lukessa mallinnettiin liito-oravan elinympäristöjä kuvaavia tekijöitä, ja työn tulokset julkaistiin ennustekarttoina. Ennustekartat perustuvat tilastollisiin mallinnusmenetelmiin, ja kartat ennustavat liito-oravalle sopivia elinympäristöjä lajin koko esiintymisalueella Suomessa.

Ennustekarttoja voi käyttää aluesuunnittelun tukena, mutta ne eivät sovellu esimerkiksi liito-oravan esiintymisen tai yksilömäärän arviointiin. Tarkempi käsitys liito-oravan esiintymisestä tietyllä alueella saadaan vasta huolellisten maastoinventointien avulla. ”Ennustekartat eivät kuvaa liito-oravan esiintymistä, vaan elinympäristöjä, jotka ovat sille sopivia. On huomattava, etteivät karttojen osoittamat alueet rajaa metsien tai muuta maankäyttöä tai aiheuta sellaisenaan oikeusvaikutuksia. Ennustekartat eivät myöskään ohjaa virallista päätöksentekoa”, Luken erikoistutkija Ari Nikula sanoo.

[gallery size="medium" ids="104086,104088,104087"]

Kartoista apua aluesuunnitteluun

Elinympäristöjen ennustekartat sopivat parhaiten laajojen alueiden tarkasteluun. Ne voivat olla hyvä apu esimerkiksi silloin, kun on tarpeen kohdistaa liito-oravainventointeja laajalle alueelle tarkemmin. ”Liito-orava-LIFE-hankkeen tärkeä osa on edistää tiedon saatavuutta arkityössä, ja ennustekartat tuovat konkreettista apua aluesuunnitteluun ja ennakointiin”, projektipäällikkö Eija Hurme Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Ennustekarttojen avulla voidaan myös seurata liito-oravan elinympäristöjen kehittymistä ajan kuluessa siten, että mallinnus aikanaan toistetaan ja eri ajankohtien ennusteita verrataan toisiinsa. Lisäksi ennustekarttojen kuvausta mahdollisesti sopivista elinympäristöistä voidaan käyttää osatietona, kun asetetaan ja arvioidaan metsänomistajan tavoitteita metsäsuunnittelussa.

Ennuste ei kerro lajin yksilöiden esiintymisestä alueella

Mallinnus perustuu liito-oravan tunnettuihin elinympäristövaatimuksiin. Sen avulla voidaan ennustaa kattavasti lajille sopivia elinympäristöjä koko sen esiintymisalueella riippumatta lajin yksilöiden esiintymisestä ennusteen tekohetkellä.

”Liito-orava on lyhytikäinen laji, joka elää keskimäärin ehkä vain yhdestä kahteen vuotta, joten lajin esiintyminen sopivissakin metsiköissä ja elinympäristöissä vaihtelee huomattavasti. Sopiva metsänkohta voi olla väliaikaisesti tyhjillään paikkauskollisen asukkaan kuoltua, ennen kuin uusi yksilö jälleen löytää sen”, Nikula Lukesta sanoo.

Laji.fi-tietokantaan on kertynyt jo lähes 59 000 liito-oravahavaintoa. Liito-oravaa ei kaikkialla ole kuitenkaan kartoitettu systemaattisesti, vaan aineisto koostuu yksittäisten harrastajien, luontojärjestöjen, viranomaisten ja tutkimushankkeiden tekemistä havainnoista. On todennäköistä, että kaikkia liito-oravan esiintymisalueita ei ole vielä kartoitettu.

Ennustekarttojen mallinnuksessa hyödynnettiin liito-oravan paikannettuja esiintymistietoja ja valtakunnan metsien inventoinnin satelliittikuvapohjaista metsäaineistoa. Kartat ovat vapaasti ladattavissa Luonnontieteellisen keskusmuseon Laji.fi-sivustolta.

Ennustekartat on tuotettu osana Euroopan unionin LIFE-ohjelmaan sisältyvää Liito-orava-LIFE-hanketta, jota koordinoi Metsähallituksen Luontopalvelut. Hankkeessa edistetään liito-oravan suojelua Euroopassa yhteistyöllä. Hanke tuo yhteen maankäytön keskeiset toimijat sekä tiedon liito-oravan elinympäristöverkostoista. Hankkeessa toimii 17 kumppania Suomesta ja Virosta. Hanke kattaa liito-oravan koko levinneisyysalueen EU:ssa.

Liito-orava

[caption id="attachment_104085" align="alignnone" width="800"]Image removed. Kuva: Ari Seppä / Vastavalo[/caption] Liito-oravaa (Pteromys volans L.) esiintyy Suomessa pääosin Kalajoki–Posio–Kuusamo-linjan eteläpuolella. EU-maista liito-oravaa esiintyy vain Suomessa ja Virossa. Suomessa liito-orava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU) ja se on rauhoitettu EU:n luontodirektiivin ja Luonnonsuojelulain perusteella. Liito-orava suosii varttuneita sekametsiä, joissa on usein myös muita monimuotoisuusarvoja. Ravintonaan se käyttää lehtipuiden lehtiä ja norkkoja. Liito-orava on hiljainen ja liikkeellä enimmäkseen hämärässä ja yöllä, minkä vuoksi sitä näkee harvoin. Liito-orava käyttää mielellään suojaista, yli 10 metriä korkeaa puustoa liikkumiseen. Yksilöiden eniten käyttämät metsänkohdat voi tunnistaa helpoiten papanoiden perusteella keväisin.