Typpi- ja fosforitase

Ravinnetaseet ovat laskeneet kolmenkymmenen vuoden tarkastelujaksolla koko maassa ja suurin syy tähän on ollut väkilannoituksen vähentyminen. Typen ylijäämä hehtaaria kohti on pienentynyt yhdeksästäkymmenestä kilogrammasta neljäänkymmeneen ja fosforin kolmestakymmenestä kilogrammasta neljään. Viime vuosina taseen ylijäämät eivät ole pienentyneet, ja kasvukausien väliset erot näkyvät ylijäämien vaihteluna. Erot alueellisissa keskiarvoissa johtuvat pääosin kotieläin- ja viljantuotannon painottumisessa eri alueille.

Peltojen lannoitus vaikuttaa koko valuma-alueen vesielinympäristöjen tilaan. Maatalousvaltaisilla alueilla ravinnehuuhtouma pelloilta on suurin vesistöjen kuormittaja ja rehevöittäjä. Ylijäämäravinteiden määrä kertoo ravinnekuormitusriskistä, jonka toteutuminen riippuu vallitsevista sääolosuhteista.

Nitraattiasetus määrittää korkeimmat sallitut typpilannoitusmäärät ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä  ohjaa typpi- ja fosforilannoitusmäärät eri kasveille.

Ravinnetaseet kertovat maataloudessa käytettyjen ravinteiden hyötysuhteesta ja niiden avulla voidaan seurata maatalouden ravinnevirtoja.

Typpi- tai fosforitase kertoo kasvustolle annetun ja sadon mukana pois pellolta lähteneen typpi- ja fosforimäärän erotuksen (peltotase). Jos ravinnetase on 0, annettu ravinnemäärä vastaa täsmälleen sadon mukana pellolta poistunutta määrää. Mitä pienempi on ravinnetaseen lukuarvo, sitä vähemmän peltoon jää ravinteita, jotka altistuvat huuhtoutumiselle. Negatiivinen ravinnetase merkitsee, että sadon mukana pellolta poistunut ravinnemäärä on suurempi kuin lannoituksessa annettu.

Laskennallinen ravinnetase ei sellaisenaan kuvaa vesistökuormituksen määrää lyhyellä aikavälillä, mutta sen avulla on mahdollista arvioida vesistökuormituksen riskiä.

Alueellinen typpi- tai fosforitase kertoo väkilannoitteissa, karjanlannassa ja kylvösiemenessä pellolle tulleen typpi- tai fosforimäärän ja sadon mukana pois pellolta lähteneen typpi- tai fosforimäärän erotuksen. Koko maan taseissa ovat lisäksi mukana jätevesilietteen ja perunan solunesteen käyttö lannoitteena, biologinen typensidonta, typpilaskeuma sekä ravinteiden poistuma oljen korjuun tai polton vuoksi.  Koko maan tase lasketaan Eurostatin ohjeiden mukaisesti.

Ahvenanmaa on mukana koko maan luvuissa, mutta alueellisissa taseissa vasta vuodesta 2015 alkaen.

Indikaattori on yksi yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaikuttavuusindikaattoreista.

Typpi- ja fosforitasetietojen seuraava päivitys on syksyllä 2023.