Siirry pääsisältöön

Taimikonhoidon valtakunnalliset hyödyt selvitettiin VMI-aineistoihin pohjautuneessa skenaariotutkimuksessa

Suomessa on Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI12) mukaan taimikonhoitorästejä noin 800 000 hehtaaria. Taimikonhoito viivästyy tai jää kokonaan tekemättä monista eri syistä. Taimikonhoidolla on kuitenkin ratkaisevan tärkeä merkitys tasaikäisrakenteisen metsän hoidossa. Nuoressa taimikossa tehdyt toimenpiteet vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. 

Oikea-aikainen taimikonhoito näkyy kantorahatuloina

Luke on selvittänyt taimikonhoidon ja varhaisperkauksen vaikutuksia puuntuotokseen ja taloudelliseen tulokseen käyttämällä VMI-aineistoa ja pitkän aikavälin skenaarioanalyysiä.  

Tutkimuksissa osoitettiin aktiivisen taimikonhoidon edut: järeän ainespuun tuotos lisääntyy, kantorahatulot ovat suuremmat, harvennuksissa saadaan järeämpää puuta ja kantorahatuloa saadaan aikaisemmin harvennusten aikaistuessa ja kiertoaikojen lyhentyessä. Lyhytkin viivästys taimikonhoidon ajoituksessa kasvattaa selvästi taimikonhoidon kustannuksia. Ravinteikkailla kasvupaikoilla taimikonhoidon merkitys kasvaa entisestään. Pitkällä aikavälillä viivästysten seurauksena ovat kasvutappiot ja etenkin sahatukin saannon väheneminen. 

Koko maata koskevan tarkastelun mukaan nykyisten taimikoiden aktiivisempi hoito lisää metsänhoidonkuluja noin 560 M€ mutta toisaalta lisää kantorahatuloja lähes 1 700 M€ seuraavan sadan vuoden aikana verrattuna nykyhoitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa huomattavaa, jopa 34 miljoonan kuutiometrin lisäystä tukkipuun tuotoksessa.   

Skenaariolaskelmat tukevat metsän käytön suunnittelua

Tutkimus tarjoaa päätöksentekotukea metsänhoidon suunnitteluun ja metsäpolitiikan tekemiseen. Metsien kasvun ja tuottokyvyn ylläpitäminen vaikuttaa vuosikymmenten ajan esimerkiksi metsien suotuisaan kehitykseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Uudessa metsätalouden kannustinjärjestelmässä (Metka) painopiste tulee olemaan enemmän oikea-aikaisessa taimikonhoidossa. Tällä pyritään siihen, että uusia hoitorästejä ei syntyisi. Tästä huolimatta myös tulevan Metka-järjestelmän puitteissa tullaan tukemaan nuoren metsän hoitoa. Vanhassa Kestävän metsätalouden rahoituslaki (Kemera) -järjestelmässä tukea on voinut saada myös nuoren metsän kunnostukseen, ja tämän avulla on paikattu pahimpia hoitorästejä. 

Luken toteuttaman VMI:n ympärille kehittynyt korkeatasoinen tutkimus vahvistaa jatkossakin edellytyksiä tietopohjaiseen päätöksentekoon. Jatkuvasti monipuolistuvaa inventointitietoa käytetään metsäpoliittisen päätöksenteon pohjana, alueellisen ja kansallisen metsätalouden suunnittelun perustana, metsäteollisuuden investointipäätösten ja metsätalouden kestävyyden arvioinnin tukena sekä metsän hiilivaraston muutosten arvioinnissa. Esimerkiksi Suomessa laadittavat alueelliset metsäohjelmat sisältävät alueelliset tavoitteet taimikonhoidolle. 

”Aktiivinen ja oikeaan aikaan toteutettu taimikon- ja nuoren metsän hoito on taloudellisesti ja ilmaston kannalta järkevää. Tätä kertoo myös metsäteollisuuden ilmastotiekartta, joka laadittiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa.” – Metsäjohtaja Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry. 

Kuva: Erkki Oksanen

Lisätietoa