Siirry pääsisältöön

Puun kokonaiskäyttö -tilaston laatuseloste

15.5.2020

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metsäntutkimuslaitos (Metla).

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1.  Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Tilasto kattaa vuositiedot puun kokonaiskäytöstä Suomessa. Se muodostuu metsäteollisuuden metsäteollisuustuotteiden raaka-aineena käyttämästä puusta sekä energiantuotantoon (pientalot ja lämpö- ja voimalaitokset) menneestä polttopuusta ja kiinteistä puupolttoaineista. Tiedot esitetään kokonaismäärinä erikseen raakapuulle ja metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuulle maakunnittain (vuoteen 2014 asti Suomen metsäkeskuksen toimialuejaolla). Tietoja käytetään puun kokonaiskäytön seurannassa.

Luonnonvarakeskuksen tilastoportaalissa on omat sivunsa tilastoille, joilta löytyvät yksityiskohtaisemmat tiedot näihin tarkoituksiin menneistä puumääristä sekä tilastojen laatimisperiaatteista:

  • Metsäteollisuuden puunkäyttö 
  • Puun energiakäyttö
  • Pientalojen polttopuun käyttö
  • Piensahat

1.2. Käsitteet ja luokitukset

Raakapuu on metsästä hakattua, teollisesti käsittelemätöntä runkopuuta, joka on joko kotimaista tai tuontipuuta. Raakapuulajit (puutavaralajit) jaetaan puutavaran mitta- ja laatuvaatimuksien perusteella tukki- ja kuitupuuksi. Kuitupuuksi luetaan myös tukkipuun mitta- ja laatuvaatimukset alittavat pikkutukit. Lisäksi metsäteollisuus käyttää tuontihaketta, joka on ulkomailta tuotua raakapuuksi luokiteltua haketettua puuta. Tuontihake voi sisältää myös ulkomaista jätepuuta (esim. sahateollisuuden haketta ja purua), joka tulee Suomessa kuitenkin ensikertaiseen käyttöön.

Metsäteollisuuden käyttämä sahahake ja puru (sahan- ja kutterinpuru) ovat puutuoteteollisuudessa syntyvää sivutuotepuuta, joita hyödynnetään puumassojen, lastu- ja kuitulevyjen sekä puupellettien valmistuksessa. Sahahakkeen ja purun alkuperää ei pystytä tilastomaan erikseen, minkä vuoksi ne luokitellaan kotimaiseksi puuksi. Sahahaketta ja purua (puun toiskertainen käyttö) ei tilastossa lasketa yhteen raakapuun (puun ensikertainen käyttö) kanssa. Puun toiskertaisessa käytössä raakapuu hyödynnetään uudelleen, ja nämä määrät ovat jo aiemmin sisältyneet raakapuun käyttölukuihin.

Energiantuotantoon mennyt puu koostuu pientalojen polttopuusta (raaka- ja jätepuu) sekä lämpö- ja voimalaitosten käyttämistä kiinteistä puupolttoaineista (metsähake, metsäteollisuuden sivutuote- ja jätepuu sekä muut kiinteät puupolttoaineet). Energiantuotannon raakapuu sisältää pientalojen polttoraakapuun ja lämpö- ja voimalaitoksissa käytetyn runkopuusta (karsittu ranka, kokopuu, kuitupuu, järeä runkopuu) valmistetun metsähakkeen. Energiantuotannossa käytetyt metsäteollisuuden sivutuotteet ja jätepuu kattavat myös metsäjätepuun (hakkuutähteet ja kannot) sekä puupelletit ja -briketit ja kierrätyspuun. Vuodesta 2015 alkaen energiatuotannon puu kattaa tässä tilastossa myös biopolttonesteiden tuotantoon käytetyn puun.

Raakapuun/runkopuun käyttötiedot esitetään kuorellisina kiintokuutiometreinä. Metsäteollisuuden sivutuotteiden määrä tilastoidaan kiintokuutiometreinä käyttöilmoitusten mukaisissa kuoriasteissa.

1.3. Tutkimuskohde ja tiedonantajat

Metsäteollisuuden puunkäyttömäärät perustuvat Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksiltään keräämiin aineistoihin, joita Luonnonvarakeskus täydentää etenkin puutuoteteollisuuden osalta. Tilasto kattaa yhteensä noin 160 yritystä tai niiden toimipaikkaa. Tiedot kerätään kalenterivuosittain. Piensahojen puunkäyttömäärät on selvitetty erillisin otantatutkimuksin, joista viimeisin on tehty Metsäntutkimuslaitoksessa vuosia 2008–2010 koskien.

Lämpö- ja voimalaitosten käyttämien kiinteiden puupolttoaineiden tiedot tiedustellaan pääosin vuosittain näiltä laitoksilta. Kaikkiaan tilasto sisältää tiedot noin 1 300–1 400 laitoksesta. Pientalojen polttopuunkäyttö selvitetään erillisin otantatutkimuksin. Vuodesta 2017 alkaen tiedot perustuvat lämmityskauteen 2016/2017 perustuvaan tutkimukseen. Tätä aiemmin on käytetty lämmityskausien 1992/1993, 2000/2001 ja 2007/2008 tutkimustuloksia. Erillisselvityksien välivuosina kerätyt tiedot pysyvät tilastoissa muuttumattomina aina seuraavaan tutkimukseen saakka.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi

Tilaston käyttäjiltä kerätään palautetta tilastotuotantoa käsittelevien kokousten, kirjallisten kommentointipyyntöjen sekä asiakastyytyväisyyskyselyiden yhteydessä. Palautetta saadaan myös suorina yhteydenottoina. Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tilaston tutkimusmenetelmä

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritysten tiedot saadaan maakunnittain ja toimialoittain koostettuina Metsäteollisuus ry:stä. Muiden metsäteollisuusyritysten tiedot Luonnonvarakeskus kerää suoraan näiltä toimijoilta. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämien kiinteiden puupolttoaineiden tiedot tiedustellaan pääosin vuosittain näiltä laitoksilta.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Tiedot ovat saatavilla tilastojen laatuselosteista:

  • Metsäteollisuuden puunkäyttö 
  • Puun energiakäyttö
  • Pientalojen polttopuun käyttö
  • Piensahat

2.3. Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkaistaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Tilastovuotta (kalenterivuosi) koskevat tiedot kerätään aina seuraavan vuoden alkupuoliskolla ja julkaistaan saman vuoden alkupuolella Luonnonvarakeskuksen tilastojen julkistamiskalenterissa esitettynä ajankohtana.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Tiedot ovat saatavilla tilastojen laatuselosteista:

  • Metsäteollisuuden puunkäyttö 
  • Puun energiakäyttö
  • Pientalojen polttopuun käyttö
  • Piensahat

Tilastotaulukoissa esiintyvät 1860-luvulta alkavat varhaisimmat aikasarjat perustuvat Heikki J. Kunnaksen teokseen Metsätaloustuotanto Suomessa 1860–1965 (Kasvututkimuksia IV, Suomen Pankki, 1973) ja siihen liittyviin Metlan selvityksiin. Metla on myös tehnyt valtakunnallisia puunkäyttötutkimuksia vuodesta 1927 alkaen. Vuosittaisia puunkäyttötilastoja Metla on julkaissut 1960-luvun alkupuolelta lähtien Folia Forestalia -sarjassa ja 1990-luvulla Metsätilastotiedote-sarjassa.

Tilasto kattaa puupellettien valmistukseen käytetyn raaka-aineen sekä puupellettien kulutustiedot. Päällekkäisyyttä ei pysty luotettavasti poistamaan, koska puupelletien valmistus tapahtuu eri kohteissa kuin niiden kulutus. Lisäksi valmistustiedot sisältävät vientiin menneet pelletit, kun taas kulutustiedot kattavat ulkomaisen tuonnin. Päällekkäisyyden vaikutus tilastoon on kuitenkin varsin vähäinen. Puupelletit valmistetaan metsäteollisuuden sivutuotepuusta, ja niiden osuus sivutuotepuun kokonaiskulutuksesta sekä kiinteiden puupolttoaineiden käytöstä on ollut vähäistä.

Mikäli jonkun muuttujan osalta tilastossa ei ole mitään ilmoitettavaa, on se esitetty tilaston tietokannassa kaksoispisteellä (..).  Samaa merkintätapaa on käytetty myös niissä tapauksissa, kun tieto on salassa pidettävä, epälooginen esitettäväksi tai jos tietoa ei ole saatu.

5. Tietojen saatavuus ja selkeys

Tilasto julkaistaan vuosittain julkistamiskalenterissa ilmoitettuna ajankohtana Luonnonvarakeskuksen verkkopalvelussa. Tiedot ovat saatavilla myös Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.