Metsä sijoituskohteena -tilaston laatuseloste
Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metla.
Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004).
Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.
1. Tilastotietojen relevanssi
1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus
Tilastossa esitetään yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotot osatekijöittäin ja alueittain vuodesta 1990 alkaen. Laskelmien avulla voidaan vertailla vuosittain puuntuotannon sijoitustuottoa osatekijöittäin maan eri osissa. Pääoman arvo (pystypuuston kantohinta-arvo) on laskettu kalenterivuoden keskimääräisten pystykauppahintojen perusteella.
Tilastoa käytetään mm. valtion talousarvion tunnuslukuna, Kansallisen metsästrategian mittarina, Kansallisen metsäohjelman ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa sekä metsäsijoittamiseen liittyvän päätöksenteon tausta-aineistona mm. finanssilaitoksissa.
1.2 Käsitteet ja luokitukset
Yksityismetsiin sisältyvät varsinaiset yksityismetsänomistajat (luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja yhtymät) sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat, säätiöt ym. yhteisöt sekä muut kuin puuntuotantoa harjoittavat yritykset. Yksityismetsiin sisältyvät vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa.
Pystykauppahinta on yksityismetsänomistajille pystykaupoissa puusta maksettu kantohinta (€/m³).
Kantoraha-arvo on laskettu kertomalla metsien puutavaralajeittaiset tilavuudet niiden pystykauppahinnoilla.
Sijoitustuotto on tuottoindeksi, joka kuvaa pääomalle saatua vuotuista tuottoa prosentteina. Se lasketaan saatujen tulojen, toiminnan kustannusten, omaisuuden arvonmuutosten ja pääoman suhteen luonnollisena logaritmimuunnoksena. Nimellistuotto on laskettu kyseessä olevan vuoden hinnoilla. Reaalituotto on laskettu hinnoilla, jotka on muutettu aikasarjan viimeisen vuoden rahanarvoon elinkustannusindeksillä.
Alueet ovat vuodesta 2012 alkaen maakunnat ja vuosina 1990–2011 Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun 13 metsäkeskusaluetta ja Ahvenanmaan maakunta.
Puuntuotannon sijoitustuoton osatekijät
Puunmyyntitulot kuvaavat yksityismetsien puukaupoista rahana saatujen tulojen ja omaan käyttöön otetun runkopuun arvon vaikutusta sijoitustuottoon.
Puuntuotannon kokonaiskustannukset perustuvat tilastoituihin yksityismetsätalouden metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannuksiin sekä pääosin arvioihin hallinto- ym. kustannuksista. Se on aina negatiivinen tuoton osatekijä.
Valtion tuet kuvaavat yksityismetsänomistajien metsänhoito- ja metsänparannusinvestointeihin saamien tukien vaikutusta sijoitustuottoon.
Puuston nettokasvun arvo kuvaa pystypuuston tilavuuden ja puutavaralajirakenteen muutoksista johtuvan metsäomaisuuden arvonmuutoksen vaikutusta sijoitustuottoon. Kantohintojen muutos vuoden aikana ei vaikuta tähän tuoton osatekijään vaan se, miten pystypuuston puutavaralajimäärät ovat kehittyneet vuoden kuluessa. Jos hakatun puuston arvo ylittää kasvaneen puuston arvon, jää tämä tuoton osatekijä negatiiviseksi.
Kantohinnan muutos kuvaa laskentavuoden aikana tapahtuneesta kantohintojen muutoksesta johtuvan pystypuuston arvonmuutoksen vaikutusta sijoitustuottoon. Se voi vaihdella vuosittain merkittävästi, ja muutoksen merkitys kokonaistuottoon voi olla suuri myös negatiiviseen suuntaan.
1.3. Tietolähteet
Tietolähteinä käytetään Luonnonvarakeskuksen julkaisemia tilastoja:
- Tulot: Teollisuuspuun kauppa, Teollisuuspuun hakkuut alueittain, Pientalojen polttopuun käyttö ja Hakkuukertymä ja puuston poistuma.
- Menot: Yksityismetsätalouden liiketulos
Pystypuumäärien vuotuiset muutokset perustuvat Luken valtakunnan metsien inventointituloksiin, teollisuuspuun hakkuisiin ja yksityismetsänomistajien omaan käyttöön ottaman puutavaran määriin. Kantoraha-arvon laskennassa puustomäärät perustuvat valtakunnan metsien inventointien mukaisiin puuntuotannon metsämaan puutavaralajeittaisiin puustotilavuuksiin.
1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi
Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.
2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus
2.1 Tutkimusmenetelmä
Puuntuotannon sijoitustuotto on tuoton osatekijöittäin laskettu tuottoindeksi. Siinä lasketaan tuotto osatekijöiden ja pääoman suhteen luonnollisena logaritmimuunnoksena. Pääoma lasketaan kertomalla pystypuuston puutavaralajeittaiset tilavuudet ja pystykauppahinnoilla.
Sijoitustuotto kaikkiaan ja osatekijä Kantohinnan muutos laskennassa kantoraha-arvo on laskettu edellisen vuoden puustomäärillä ja kantohinnoilla. Puuston nettokasvun arvo- ja Puunmyyntitulot –osatekijöiden laskennassa on jakajana edellisvuoden puumäärillä ja laskentavuoden kantohinnoilla laskettu kantoraha-arvo ja Puuntuotannon kustannukset - ja Valtion tuki –osatekijöiden laskennassa jakajana on laskentavuoden puustomäärillä ja kantohinnoilla laskettu kantoraha-arvo.
Tuottolaskelma esitetään Markku Penttisen ja Andrei Laustin julkaisussa (Penttinen, M. & Lausti, A. 2004. The competitiveness and return components of NIPF ownership in Finland. The Finnish Journal of Business Economics 53(2): 135, 143–156. https://www.researchgate.net/publication/279994187_The_Competitiveness_and_Return_Components_of_NIPF_Ownership_in_Finland).
Tuotot on laskettu nimellisillä ja reaalisilla rahanarvoilla. Rahanarvon muutos on tehty elinkustannusindeksillä (1951=100).
Vuotuisen pystypuuston määrän laskenta perustuu valtakunnan metsien inventointien runkopuun puutavaralajeittaisiin puustomääriin puuntuotannon metsämaalla ja hakkuumäärät teollisuuspuun hakkuisiin ja metsänomistajien omaan käyttöön hakattuun puumäärään. Metsäkeskuksittaisissa laskelmissa (1990–2011) lähtökohtana on VMI7:ään perustuvat tiedot puuston kokonaismäärästä vuonna 1983, joita on korjattu VMI9 tietojen perusteella lasketuilla kertoimilla (puutavaralajisuhteet, puuntuotannon metsämaan osuus ja muiden kuin metsäteollisuusyritysten puusto). Interpolointi VMI9:stä on tehty suoraan VMI11:sta.
VMI10:stä alkaen tulokset on julkaistu viiden mittausvuoden keskiarvoina. Maakunnittaisissa laskelmissa 2012–2016 puustomäärät valtakunnan metsien inventointien välillä interpoloidaan mittausjaksojen keskimmäisten vuosien välillä (esim. VMI11–VMI12, vuodet 2011–2015), ja myöhempien vuosien tiedot ekstrapoloidaan em. interpoloinnissa saaduilla kertoimilla. Vuosittaisissa VMI -päivityksissä mittausjakson keskivuosi siirtyy, ja interpoloinnissa saadut kertoimet muuttuivat, kunnes seuraava viiden vuoden VMI on valmis. Vuodesta 2017 alkaen käytetään vuosittain julkaistuja VMI-tietoja viiden vuoden inventointijakson keskimmäisen vuoden tietoina. Kasvu lasketaan viiden edeltäneen vuoden puutavaralajeittaisen kasvun keskiarvon perusteella. Aikasarjan kolme viimeistä vuotta ovat ennakkotietoja.
Hakkuumäärät sisältävät teollisuuden käyttöön ja vientiin hakatun markkinapuun, vuokra- eli rahtisahaukseen menneen puun sekä pientalojen käyttämän polttopuun. Polttopuusta on arvioitu kuitupuumitat täyttäväksi 30 prosenttia.
Puuntuotannon tulot on laskettu kertomalla puutavaralajeittaiset hakkuumäärät niiden pystykauppahintojen alueittaisilla vuosikeskiarvoilla. Puuntuotannon kokonaiskustannukset perustuvat Yksityismetsätalouden liiketulos -tilastoon.
2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä
Käytettyjen tilastojen tarkkuutta ja luotettavuutta on käsitelty niiden kotisivuilta löytyvissä laatuselosteissa.
Metsäomaisuuden arvo määritetään kantoraha-arvona, mikä on yksinkertainen ja karkea tapa määrittää metsäomaisuuden arvo. Vuonna 2020 yksityismetsien kantoraha-arvo (3 510 €/ha puuntuotannonmetsä- ja kitumaa) oli manner-Suomessa 30 prosenttia korkeampi kuin Maanmittauslaitoksen tilastoimien yli 2 hehtaarin metsäkiinteistöjen kauppahintojen keskiarvo (2 692 €/ha). Maakunnittain hehtaarikohtaiset kantoraha-arvot poikkesivat kauppahinnoista –21 % (Varsinais-Suomi) … +30 % (Pohjois-Pohjanmaa). Myyntiin tulevat metsäkiinteistöt ovat yleensä vähäpuustoisempia kuin alueen metsät keskimäärin.
Tuoton osatekijöiden laskentakaavat eivät ole eksakteja, joten osatekijöiden perusteella laskettu kokonaistuotto poikkeaa suoraan lasketusta kokonaistuotosta. Vuosina 2012-2020 ero oli manner-Suomessa -0,04 … -0,00 prosenttiyksikköä ja maakunnittain lasketuissa tuloksissa eron vaihteluväli oli -0,12 - +0,15 prosenttiyksikköä.
2.3 Virheiden oikaisumenettelyt
Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.
3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus
Ennakkotiedot julkaistaan aineistovuotta seuraavan vuoden maaliskuussa ja lopulliset tiedot syyskuussa.
4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus
Metsä sijoituskohteena –tilastossa tuotto on laskettu samalla menetelmällä kaikille alueille ja vuosille. Puustomääriin tehtyjen korjauksien vuoksi tuotot vuosina 1990–2003 eivät ole vertailukelpoisia ennen 24.11.2021 julkaistuja tietoja.
Tietokannasta löytyviä tuottoja on korjattu 24.11.2021. Tuotot metsäkeskuksissa ovat muuttuneet vuosina 1990–2003. Valtakunnan metsien 8. inventoinnissa (VMI8) tukkipuun osuudet olivat suuremmat kuin 9. inventoinnissa (VMI9). Ero johtui erilaisesta laskentatavasta jakaa puun runko tukki- ja kuitupuuhun. Tämä laski sijoitustuottoja koko maan tasolla etenkin 1994–2000, koska puuston puutavaralajien ja pystykauppahintojen perusteella laskettu metsäomaisuuden arvon kehitys heikkeni inventointien välillä. Uusissa laskelmissa puusto interpoloidaan vuoden 1983 lähtötilanteesta suoraan VMI9:ään. Tilastotietokannassa aikasarja alkaa vuodesta 1990.
5. Tilastojen saatavuus ja selkeys
Tilasto on saatavissa Luonnonvarakeskuksen tilastotietokannasta.