Siirry pääsisältöön

Kantorahatulot -tilaston laatuseloste

12.3.2020

Tilaston tuottaja: Luonnonvarakeskus 1.1.2015 lähtien. Aikaisemmin tilaston tuotannosta on vastannut Metla 2002–2014 ja Tilastokeskus 1958–2001.

Tilaston laadintaperuste: Tilaston tuottaminen perustuu lakiin Luonnonvarakeskuksesta (561/2014), lakiin ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) sekä tilastolakiin (280/2004). 

Tilaston rahoituspohja: Tilaston tuottaminen rahoitetaan Luonnonvarakeskuksen varoista.

1. Tilastotietojen relevanssi                                     

1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus

Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain –tilastossa esitetään hakkuumääriin ja pystykauppahintoihin perustuva arvio metsätalouden vuosittaisista kantorahatuloista.   Hakkuumäärät perustuvat vuotuisiin teollisuus- ja energiapuun hakkuisiin ja yksityismetsänomistajien omaan käyttöön ottaman puutavaran määristä tehtyihin tutkimuksiin. Puutavaran hintana käytetään puutavaralajeittaisia pystykauppahintoja. Tulokset esitetään omistajaryhmittäin, puutavaralajeittain ja alueittain tukkipuutavaralajeihin, kuitupuutavaralajeihin ja poltto/energiapuuhun jaoteltuna. Yksityiset ym. kantorahatulot julkaistaan luokiteltuna pysty- ja hankintakauppoihin sekä omaan käyttöön otetun puutavaran arvoon.

Tilastoa käytetään mm. kansatalouden tilinpidossa, metsätaloustoimialaa koskevan päätöksenteon tukena, Kansallisen metsäohjelman ja alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja seurannassa, kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien sekä metsäsertifioinnin seurantaan ja tutkimusten, suunnitelmien ja ennusteiden aineistona.

Brutto- ja nettokantorahatulot omistajaryhmittäin –tilastossa esitetään brutto- ja nettokantarahatulot koko maassa. Nettokantorahatuloissa bruttokantorahatuloista on vähennetty puuntuotannon investoinnit.

1.2 Käsitteet ja luokitukset

Metsänomistajaryhmät ovat: 
Yksityismetsät = varsinaiset yksityismetsänomistajat (luonnolliset henkilöt, kuolinpesät ja yhtymät) sekä yhteismetsät, kunnat, seurakunnat, säätiöt ym. yhteisöt sekä muut kuin puuntuotantoa harjoittavat yritykset. Yksityismetsiin sisältyvät vuoteen 2008 asti ne valtion metsät, jotka eivät olleet Metsähallituksen hallinnassa. 
Metsäteollisuus = metsää omistavat metsäteollisuusyritykset. Finsilva Oyj ja Tornator Oy rinnastetaan metsäteollisuusyhtiöihin. 
Valtio = Metsähallituksen hallinnoimat valtion puuntuotannon metsät. Vuodesta 2008 alkaen metsäteollisuuden ja Metsähallituksen tiedot on yhdistetty tietosuojaan liittyvien syiden takia.

Alueet ovat 2002–2014 Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun 13 metsäkeskusaluetta ja Ahvenanmaan maakunta, vuodesta 2015 alkaen maakunnat.

Puutavaralajit ovat: tukkipuut: mänty-, kuusi- ja koivu, kuitupuut: mänty-, kuusi- ja koivu sekä poltto- ja energiapuu yhteensä.

Pystykaupassa myyjä luovuttaa puun ostajalle hakkuuoikeuden metsäänsä sovitulle, ennalta rajatulle alueelle. Hinta määritetään pystykauppahintana eli kantohintana.

Hankintakaupassa myyjä vastaa puun korjuusta ja kuljetuksesta kaukokuljetusreitin varteen. Hinta määritetään hankintahintana.

1.3. Tietolähteet

Tietolähteinä käytetään Luonnonvarakeskuksen julkaisemia tilastoja:

  • Pystykauppahinnat: Teollisuuspuun kauppa ja Energiapuun kauppa
  • Hakkuumäärät: Teollisuuspuun hakkuut alueittain, energiapuun korjuu maakunnittain, Pientalojen polttopuun käyttö ja Hakkuukertymä ja puuston poistuma
  • Puuntuotannon investoinnit: Yksityismetsätalouden liiketulos ja Metsänhoito- ja metsänparannustyöt.

1.4. Käyttäjien näkökulmien huomiointi 

Saatua palautetta seurataan ja se otetaan huomioon tilastoa kehitettäessä.

2. Tietojen tarkkuus ja luotettavuus

2.1 Tutkimusmenetelmä

Bruttokantorahatulot ovat hakkuumääriin ja pystykauppahintoihin perustuva arvio metsänomistajien saamista puunmyyntituloista. Yksityismetsätalouden bruttokantorahatuloihin lasketaan mukaan myös arvio omaan käyttöön otetun puutavaran arvosta. Puutavaran hinnat perustuvat kalenterivuoden aikana tehtyjen pystykauppojen keskimääräisiin puutavaralajeittaisiin pystykauppahintoihin. Alueelliset kantorahatulot raportoidaan niiden syntypaikan mukaan.

Bruttokantorahatulot lasketaan kertomalla vuotuiset puutavaralajeittaiset hakkuumäärät vastaavilla keskimääräisillä pystykauppahinnoilla maakunnittain vuodesta 2015 alkaen ja metsäkeskuksittain 2002–2014. Polttopuun pystykauppahintana käytetään 90 prosenttia koivukuitupuun pystykauppahinnasta. Tilasto laaditaan metsänomistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain. Yksityismetsien tuloista esitetään erikseen pysty- ja hankintahakkuista saadut puunmyyntitulot sekä metsänomistajien omaan käyttöön otetun puutavaran arvo.

2.2 Tilaston luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä

Käytettyjen tilastojen tarkkuutta ja luotettavuutta on käsitelty niiden kotisivuilta löytyvissä laatuselosteissa.

Bruttokantorahatulojen laskentamenetelmästä seuraa, että

  • Puutavaralajien hinnat ja hakkuumäärät eivät täysin vastaa toisiaan puukaupan teon ja hakkuun välisen viiveen takia. Suurista suhdannevaihteluista johtuvat muutokset hakkuumäärissä ja puutavaran hinnoissa lisäävät laskelmien epätarkkuutta.
  • Hankintakauppojen kantorahatulot yliarvioidaan, sillä mm. leimikkotekijöiden takia niiden todelliset pystykauppahinnat (hankintahinta–korjuukustannukset) ovat etenkin tukkipuun osalta alemmat kuin pystykaupoissa.
  • Pelkkien tukki- ja kuitupuutavaralajien hintojen käyttö myös erikoispuutavaralajien kohdalla johtaa kantorahatulojen pieneen aliarvioon. Pikkutukkien, pylväiden ja koivun erikoistyvien hinnat ovat korkeammat kuin vastaavien tukki- ja kuitupuutavaralajien hinnat.
  • Metsäteollisuuden ja valtion kantorahatulot todennäköisesti aliarvioidaan, sillä suurtuotannon etujen (esim. leimikkokeskitykset) takia niillä todelliset k pystykauppahinnat voivat olla korkeammat kuin yksityismetsissä.

2.3 Virheiden oikaisumenettelyt

Tilastossa havaitut virheet pyritään korjaamaan mahdollisimman nopeasti ja korjatut tiedot julkistetaan tilaston kotisivulla.

3. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Kantorahatulojen ennakkotiedot julkaistaan maaliskuussa. Bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin ja puutavaralajeittain –tilaston lopulliset tulokset julkaistaan kesäkuussa ja Brutto- ja nettokantorahatulot omistajaryhmittäin –tilaston syyskuussa.

4. Tilastojen yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus

Vuosittain koko maalle omistajaryhmittäin lasketut bruttokantorahatulot ovat vertailukelpoisia aikasarjan alusta lähtien (1958). Metsälautakunnittaiset tulot ovat vertailukelpoisia vuosille 1984–1995 ja metsäkeskusalueittaiset 1996–2014. Vuodesta 2015 lähtien tulot on julkaistu maakunnittain. Vuodesta 2008 alkaen bruttokantorahatuloihin on laskettu muukaan yksityis- ym. metsien energiayhtiöille toimitetusta energiapuusta saatavat kantorahatulot. Bruttokantorahatulot eivät ole vertailukelpoisia metsäverotuksen puunmyyntituloihin eivätkä muihinkaan aineistoihin, joissa bruttotulot sisältävät puunkorjuusta maksettuja korvauksia. Bruttokantorahatulot esitetään tulojen syntypaikan mukaan, kun taas esimerkiksi verotukseen perustuvat tiedot esitetään metsänomistajan asuinpaikan mukaan.

5. Tilastojen saatavuus ja selkeys

Tilastokeskus laski bruttokantorahatulot omistajaryhmittäin 1958–2001. Tiedot on julkaistu ensimmäisen kerran Metsätilastollisessa vuosikirjassa 1975. Vuosilta 1984–1995 tiedot on julkaistu metsälautakunnittain ja metsäkeskusalueittain tilasto on julkaistu 1996–2014.

Vuonna 2002 bruttokantorahatulojen laskenta siirtyi Metsäntutkimuslaitokselle. Tästä alkaen tulot on esitetty myös puutavaralajeittain, ja yksityismetsätalouden tulot on eritelty pysty- ja hankintahakkuista saatuihin tuloihin ja omaan käyttöön otetun puutavaran arvoon. Bruttokantorahatulotiedot löytyvät Luken Tilastopalvelusta stat.luke.fi  vuodesta 2002 alkaen ja vuosilta 2002–2014 myös Metsätilastollisesta vuosikirjasta ja Metlan Metsätilastotiedotteina.