Siirry pääsisältöön

Vesilintuseurannat - kuvaus

Sisävesien ja merenlahtien pesiviä vesilintuja on laskettu vakioiduin menetelmin vuodesta 1986 lähtien. Vesilintuseuranta toteutetaan yhteistyönä, jossa Luonnonvarakeskus (Luke) koordinoi metsästäjien laskentoja ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) lintuharrastajien laskentoja. Tulokset julkaistaan Luken verkkosivuilla.

Miksi seurantaa tehdään?

Seurantojen tuloksia käytetään esimerkiksi lajien uhanalaisarvioinneissa, riistalintujen metsästyksen säätelyssä ja yleisesti vesiympäristöjen tilan indikaattorina. Vesilintuseurannan tulokset ovat olleet tärkeässä roolissa, kun on tarvittu tutkittua tietoa kertomaan päättäjille lintuvesien huonosta tilasta ja vesilintujen ahdingosta.

Pari- ja poikuelaskennan lisäksi tutkitaan ympäristön muutoksia

Vesilintulaskentaa tehdään parilaskentana ja poikuelaskentana. Parilaskenta aloitetaan mieluiten heti jäiden lähdön jälkeen, kiinteää seurantapistettä hyödyntäen. Poikuelaskenta toteutetaan kesällä samoilla seurantapisteillä.

Luomuksen kanssa tuotetun vesilintukantojen tilan arvioinnin lisäksi Luke tutkii ympäristössä tapahtuvien muutosten kuten elinympäristöjen tuhoutumisen, ilmastonmuutoksen, metsästyksen ja peto-saalissuhteiden vaikutusta vesilintuihin. Vesilintujen avulla tutkitaan myös vesiluonnon monimuotoisuudessa tapahtuneita pitkän aikavälin muutoksia ja niiden syitä.

Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Tietoa hyödyntävät riistahallinto sekä vesilintujen ja vesiluonnon suojelusta vastaavat tahot.

Tuloksia: Rehevöityminen uhkaa vesilintuja

Yleisesti ottaen rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat lähes puoliintuneet reilussa 20 vuodessa. Karuilla ja niukkaravinteisilla vesistöillä vesilintujen kannat ovat säilyneet vakaampina.

Kosteikoilla yleisimpien vesilintujen, kuten haapanan ja tukkasotkan ongelmat johtuvat etenkin maa- ja metsätalouden ravinnepäästöistä, jotka ovat aiheuttaneet vesistöjen liikarehevöitymistä.

Vesilintukantojen tilan parantamiseksi ravinteiden valumista kosteikkoihin tulisi vähentää sekä tehdä kosteikoilla vesilintujen elinolosuhteita parantavia hoitotoimia, kuten laidunnusta, vesikasvien poistoa ja särkikalojen tehopyyntiä.

Lisätietoa