Susikannan seuranta - kuvaus
Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomen susikannan koon vuosittain. Kanta-arvio julkaistaan kesäkuun alussa, ja se kertoo kunkin vuoden maaliskuun susitilanteen.
Vuodenkierrossa susien määrä on pienimmillään maaliskuussa, ennen pentujen syntymistä huhti–toukokuussa.
Miksi seurantaa tehdään?
Susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji. Euroopan yhteisö on luokitellut suden luontodirektiivin IV-liitteen lajiksi poronhoitoalueen ulkopuolella, mikä edellyttää lajin tiukkaa suojelua. Suojelusta voidaan poiketa vain erityisin perustein. Poronhoitoalueen osalta susi on liitteessä V. Liitteen V lajien suhteen luontodirektiivi ei edellytä tiukkaa suojelua.
Suomen on laadittava EU:lle arvio suden suojelutasosta ja kehityssuunnasta joka kuudes vuosi. Vuonna 2019 valmistunut selvitys kattaa vuodet 2013–2018. Seuraava suotuisan suojelutason raportointi kattaa vuodet 2019–2024, ja se julkaistaan vuonna 2025. Kanta-arviotiedot muodostavat pohjan EU-raportoinnille.
Suomen riistahallinto, maa- ja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus, käyttää vuosittain julkaistavia kanta-arvioita susikannan hoidon suunnittelussa.
Miten kanta-arvio tehdään?
Suden vuosittainen kanta-arvio tuotetaan matemaattisen mallin avulla. Malli käyttää lähtötietoinaan vuoden aikana kerättyjä DNA-näytteitä ja Tassu-havaintoja, ja se tuottaa arvion susien lauma-, pari- ja yksilömääristä Suomessa. Kanta-arviossa hyödynnetään myös tutkimustietoa suden biologiasta ja liikkumisesta.
Susikannan koko vaihtelee muutaman vuoden jaksoissa
Luken seurantojen mukaan Suomen susikanta alkoi kasvaa 1990-luvulla, mutta vielä vuosikymmenen loppupuolella perhelaumoja oli alle kymmenen. Populaatio runsastui vuosina 1996–2005 keskimäärin noin 10 %:lla vuodessa. Susien määrä väheni selvästi vuosina 2007–2009. Vuodesta 2017 lähtien kanta on yhtäjaksoisesti runsastunut ja sen arvioidaan olevan vuonna 2021 suurempi kuin 120 vuoteen. Pitkään jatkuneiden seurantojen perusteella tiedetään, että susikannan koko vaihtelee muutaman vuoden jaksoissa.
Susikannan levinneisyys Suomessa on ollut suden paluun aikana vahvasti itä-painotteinen. Tämä alkoi muuttua vasta 2000-luvun alkupuolella, ja vuonna 2017 susikanta oli ensimmäistä kertaa yhtä suuri sekä itäisellä että läntisellä kannanhoitoalueella. Sen jälkeen susikanta on alkanut painottua yhä vahvemmin läntiseen osaan Suomea.
Suden kanta-arvioiden tuloksia voi tarkastella Luonnonvaratieto-palvelussa, josta löytyy muun muassa kanta-arviot vuodesta 2008 alkaen.
