Kasvihuonekaasuinventaario 2020: maataloussektorin päästöt lähes ennallaan, vähentyneet hakkuut kasvattivat LULUCF-sektorin nielua

Vuonna 2020 maataloussektorin päästöt olivat 6,6 ja LULUCF-sektorin nettonielu 17,3 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2-ekv.). Maataloussektorin päästöt vähenivät vuodesta 2019 yhden prosentin. LULUCF-sektorin (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) nielu kasvoi 27 prosenttia edeltävästä vuodesta.

Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet suunnilleen samansuuruisina koko 2000-luvun, eli 6,4–6,7 milj. t CO2-ekv. (kuva 1). Keinolannoitteiden osalta maataloussektorin päästöt ovat 2000-luvun alusta lähtien selvästi vähentyneet, noin 17 prosenttia. Samanaikaisesti pellonraivauksen lisääntyminen on kasvattanut orgaanisten viljelymaiden päästöjä 20 prosenttia. Tämänkaltaisten, vastakkaisiin suuntiin vaikuttavien kehityskulkujen vuoksi maataloussektorin päästöjen nettomuutos on pysynyt hyvin vakaana.

LULUCF-sektorilla metsämaan nettonielu (27,8 milj. t CO2-ekv.) kasvoi vuonna 2020, koska hakkuut pienenivät jo toisena vuotena peräkkäin (kuva 2). Puutuotteiden nielu (1,3 milj. t CO2-ekv.) pieneni tuotantomäärien laskun myötä.

Muut maankäyttöluokat olivat päästölähteitä, suurimpana niistä viljelysmaa (8,0 milj. t CO2-ekv.). Kosteikkojen (mukaan lukien turvetuotantoalueet) päästöt olivat 2,2, ruohikkoalueiden 0,8 ja rakennetuksi maaksi muutetun maan 0,7 milj. t CO2-ekv.

Maataloussektorin päästöt ja LULUCF-sektorin nettonielu hieman suuremmat verrattuna joulukuussa 2021 julkaistuihin ennakkotietoihin

Kasvihuonekaasuinventaarion tietoja julkaistaan ja tarkennetaan kolmivaiheisesti (pikaennakkotiedot, ennakkotiedot ja lopulliset tulokset). Joulukuussa 2021 julkaistuihin ennakkotietoihin verrattuna maataloussektorin päästöt ovat 0,04 milj. t CO2-ekv. suuremmat. Muutos johtuu tarkennuksista lannankäsittelytiedoissa sekä turkiseläinten määrissä. Tarkennukset vaikuttavat myös viljelysmaan hiilivarastojen muutokseen, ja sitä kautta LULUCF-sektorin nettonieluun, joka on 0,06 milj. t CO2-ekv. suurempi kuin ennakkotiedoissa.

”Muutokset turkiseläinten määrissä sekä kuivikkeiden käytössä lisäävät etenkin lannankäsittelyn ja -levityksen päästöjä, mutta samalla muutokset kuivikemäärissä näkyvät suurempana hiilen varastoitumisena maaperään. Päästölaskennassa nämä vaikutukset kirjataan eri sektoreille, vaikka kyse onkin saman asian eri prosesseihin vaikuttavista tekijöistä”, kertoo tutkija Tarja Silfver Luonnonvarakeskuksesta.

Lokakuussa 2021 julkaistiin valtakunnan metsien 13. inventoinnin (VMI) ensimmäiset tulokset, jonka mukaan puuston kasvu on pienentynyt edelliseen inventointiin verrattuna. Uusi, kahden vuoden mittauksiin perustuva kasvuarvio ei sellaisenaan sisälly kasvihuonekaasuinventaarion metsämaan puustobiomassan nieluun, koska metsämaan tulokset laskettiin jo alkusyksyllä 2021. Uusien mittaustietojen käyttöönotto inventaariossa edellyttää menetelmäkehitystä, jotta puuston kasvun aikasarjan yhdenmukaisuus voidaan varmistaa. Yhdenmukaistaminen on tärkeää, sillä valtakunnan metsien inventoinnissa kasvun laskenta perustui aiemmin kairattuun kasvuun ja nyt kasvun laskenta perustuu pysyviltä koealoita tehtyihin mittauksiin.

Edellä kuvatut tulokset raportoidaan YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen eli ilmastosopimuksen alla. Ilmastosopimusta täydentävä Kioton pöytäkirja velvoittaa raportoimaan erikseen LULUCF-sektorilta metsityksen ja uudelleenmetsityksen, metsäkadon ja metsänhoidon kasvihuonekaasujen päästöt ja poistumat. Metsityksen nettonielu nyt päättyneellä Kioton pöytäkirjan toisella velvoitekaudella 2013–2020 oli 4,4 milj. t CO2-ekv. ja metsäkadon päästöt 30,3 milj. t CO2-ekv. Nämä lasketaan täysimääräisinä velvoitekaudella Suomen sallittuun päästömäärään. Metsänhoidosta kertyi nettonielua yhteensä 302,3 milj. t CO2-ekv., josta Suomi voi laskea hyödyksi noin 20 milj. t CO2-ekv. Kioton pöytäkirjan velvoitteesta ja LULUCF-sektorin laskennasta tarkemmin Tilastokeskuksen Tieto & Trendi artikkelissa (www.stat.fi).

Tilastokeskus toimittaa nyt julkaistut tulokset EU:lle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle. Maatalous- ja LULUCF-sektoreiden vuotta 2021 koskevat alustavat tulokset julkaistaan 25.5.2022.

Kasvihuonekaasuinventaarion vaiheet

Tietoja kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä ja maatalous- ja LULUCF-sektorien päästöistä ja poistumista julkaistaan ja toimitetaan EU:lle ja YK:lle seuraavasti:

• Tilastokeskus toimittaa vuotta 2020 koskevat lopulliset tulokset maaliskuussa EU:lle ja huhtikuussa YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle.
• Tulokset käyvät läpi EU:n tarkastukset kesään mennessä sekä YK:n ilmastosopimuksen sihteeristön tarkastusprosessin syksyllä 2022.
• Toukokuussa 2022 annetaan seuraava pikaennakko, jossa on ensimmäisen kerran mukana arvio vuoden 2021 päästöistä.
• Joulukuussa 2022 annetaan tarkennetut ennakkotiedot. Lopulliset vuotta 2021 koskevat tulokset julkaistaan keväällä 2023.