Siirry pääsisältöön

Hirvikannan seuranta - kuvaus

Luonnonvarakeskus (Luke) tuottaa vuosittain arvion hirvikannan koosta ja rakenteesta hirvitalousalueittain. Riistahallinto käyttää Luken tuottamaa kanta-arviota ja verotussuosituksia hirvikannan hoidon ja metsästyksen suunnittelussa.

Miksi seurantaa tehdään?

Hirvi on maamme tärkein ja arvokkain riistaeläin, mutta runsaana esiintyessään se aiheuttaa myös merkittäviä vahinkoja tieliikenteessä ja metsätaloudessa. Yhteiskunnan tahtotila on hoitaa hirvikantaa siten, että se on elinvoimainen ja vakaa ja vahingot pysyvät kohtuullisina. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan mahdollisimman tarkkaa tietoa hirvikannan koosta, rakenteesta ja tuotosta sekä niihin vaikuttavista tekijöistä. Tietoa hyödyntävät maa- ja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus, alueelliset riistakeskukset, riistanhoitoyhdistykset ja hirven metsästäjät.

Tuloksia ja menetelmät

Kanta-arvion pohjana käytetään hirviseurueiden Oma riista -palveluun ilmoittamia tietoja hirvihavainnoista, kaadoista sekä metsästyksen jälkeen alueelle jäävän hirvikannan koosta. Lisäksi arvioon otetaan mukaan käytettävissä olevat maa- ja lentolaskentatulokset sekä tiedot hirvikolarimääristä.

Kanta-arvio tehdään Luken kannanarviomallilla. Hirvikannan koko arvioidaan bayesilaiseen tilastotieteeseen perustuvan populaatiomallin avulla ottaen huomioon vuotuinen saalis ja vasatuotto sekä hirvikolareiden ja suurpetojen aiheuttama poistuma.