Maaperässä piilee ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään

Mikrobit tuottavat ilmakehään kasvihuonekaasuja kuten metaania ja hiilidioksidia. Näiden elintärkeiden kaasujen pitoisuuden liiallinen kasvu ilmakehässä aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskussa, mutta maataloussektorin päästöt ovat 2000-luvulla pysyneet kutakuinkin tasaisena. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä huolehtimalla maaperän hiilivarastosta, kasvukunnosta ja maaperäeliöstön monimuotoisuudesta, joita maa- ja metsätalouden toimenpiteet saattavat pitkällä aikavälillä heikentää.  

Lukessa tutkitaan kivennäismaapeltojen hiilensitomiskapasiteettia ja lisätyn hiilen pysyvyyttä peltomaassa. Lisäksi tutkitaan turvepeltojen ilmastoviisasta käyttöä ja ennallistamista sekä maaperän toiminnan kannalta optimaalista turvemaametsien tuhkalannoituksen määrää. Uusimmat molekyylibiologian tutkimusmenetelmät mahdollistavat maaperäeliöstön pieneliöstön monimuotoisuutta kuvaavan uuden tiedon yhdistämisen maaperän kemiallista tilaa koskevien pitkäaikaisten seurantatulosten kanssa, jolloin saadaan tietoa pieneliöstön vaikutuksista maaperän toimintaan. 

Hiilipumpputeorian mukaan puiden sekundääriyhdisteet ja kuollut mikrobibiomassa, erityisesti sienet ja bakteerit, yhdessä kerryttävät pysyvää hiiltä. Luken tutkimuksissa on voitu osoittaa, että turvemaametsien ravinnepitoisuus ja vedenpinnan syvyys vaikuttavat sienibiomassan määrään ja sienilajistoon. Ojitetuissa suometsissä korkeampi ravinteikkuus suosii hajotustoimintaan keskittyviä sienilajeja, mikä voi pahentaa hiilikatoa. Peltomailla puolestaan kyntämättä tehty viljely kerryttää pintamaan mikrobibiomassaa. Tavoitteena on hyödyntää tuloksia suunniteltaessa peltojen ja metsien ilmastoviisaita hoitotoimenpiteitä.

Tutkimustieto turvepeltojen hiilensidonnasta ja ilmastopäästöistä sekä valmisteilla oleva maaperän hiilensitomiskapasiteettikartta kivennäismaapelloille edesauttavat päätöksentekijöitä ja viljelijöitä edistämään ilmastoviisaita maatalouden ratkaisuja. Tutkimustulosten perusteella myös vaikutetaan valmisteilla oleviin EU-tason prosesseihin kuten EU:n maaperästrategiaan, jossa parhaillaan kehitetään indikaattoreita maaperän terveyden määrittämiseksi ja valmistellaan EU-tason lainsäädäntöä. 

”Tutkimus tuottaa maanviljelijöille suosituksia mm. siitä, minkälaiset orgaaniset kierrätyslannoitteet ja kerääjäkasvit parhaiten tukisivat ja pitäisivät yllä maan kasvukuntoa, hiilensitomiskykyä ja maaperän biologista monimuotoisuutta, sekä metsänomistajille suosituksia sopivista hiiltä kerryttävistä ja maaperän toimintaa tukevista tuhkalannoitusmääristä,” Luken erikoistutkija Krista Peltoniemi toteaa.