Karjanlannan käsittely- ja levitystavat
Lanta on arvokas orgaaninen lannoite ja maanparannusaine. Tilojen maantieteellinen keskittyminen sekä tilakoon kasvu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa joillakin alueilla lantaa muodostuu huomattavan suuria määriä ja levitysalasta on puute.
Lannan prosessointitekniikat voivat mahdollistaa lannan tai siitä valmistettavien tuotteiden kuljettamisen aikaisempaa pidempiä matkoja ja alueille, joissa ravinteita tarvitaan.
Tilastojen mukaan vuonna 2020 lietelantaa saaneesta alasta mullattiin 51 % (2009/2010 sijoitettiin suoraan tai mullattiin 80%), virtsa/lantavettä saaneesta 53% (32%), kiinteää lantaa saaneesta 80 % (89 %).
Vuonna 2010 (ajanjaksolla 1.7.2009–30.6.2010) neljännes peltoalasta sai lantaa. Lähes kaikki lanta sijoitettiin tai mullattiin maahan levityksen jälkeen. Vuonna 2020 Suomen käytössä olevasta maatalousmaasta noin miljoonaa hehtaaria lannoitettiin ainoastaan väkilannoitteilla, karjanlantaa sai noin 700 000 ha (noin 30 % käytössä olevasta maatalousmaasta).
Maatalouden rakennetutkimuksen 2016 mukaan yleisin lannan ominaisuuksia muuttava käsittelymenetelmä oli kiinteän lannan kompostointi, jota käytti vajaat neljä prosenttia tiloista. Muita menetelmiä, kuten separointia, ilmastusta tai mädätystä käyttävien tilojen osuus jäi alle puolen prosentin. Käsitellyn lannan keskimääräinen osuus tilan kokonaislantamäärästä oli menetelmästä riippuen kaksi kolmasosaa tai enemmän.
Hyvällä lannankäsittelyllä voidaan vähentää päästöjä ilmaan ja vesiin sekä samalla parantaa lannan lannoitusvaikutusta. Lannan ravinteet saadaan lannan maahan sijoittamisella ja multaamisella paremmin kasvien käyttöön. Lannasta saatavien ravinteiden, erityisesti fosforin ja typen, kestävä käyttö on myös avainasemassa maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä.
Tietokantataulut
Mitä indikaattori mittaa?
Indikaattorilla selvitetään lannan käsittely- ja levitystapoja sekä miten säädösmuutoksilla on vaikutettu niihin. Indikaattorin avulla voidaan seurata käsittelyssä tapahtuvia muutoksia ja arvioida ravinteiden kierrätystä. Karjanlannan käsittely- ja levitystavat eivät kerro maatilan ravinnekuormituksen muutoksesta.
Indikaattoritiedot on saatu Luken toteuttamasta maatalouden rakennetutkimuksesta. Maatalouden rakennetutkimus toteutetaan seuraavan kerran vuonna 2023 ja sen tuloksia julkaistaan vuonna 2024.
Indikaattori on yksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014 - 2020 kansallisista vaikuttavuusindikaattoreista.
