Hanhipelloista lievennystä maanviljelijöiden ja valkoposkihanhien suojelun ristiriitoihin

Suomessa levähtävien valkoposkihanhien määrä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Hanhien laidunnus pelloilla aiheuttaa satovahinkoja ja pahimmillaan jopa miljoonien eurojen kustannuksia viljelijöille ja yhteiskunnalle. Valkoposkihanhi on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, ja keinovalikoima haittojen ehkäisemiseksi on siten rajoitettu.  

Kaksivuotisessa (2021–2022) Hanhipelto-hankkeessa kehitetään yhteistoiminnallisia, oppivia ja avoimia lähestymistapoja. Hanhipeltojen tavoitteena on monipuolistaa suomalaisen ympäristöpolitiikan keinovalikoimaa, vähentää satovahinkoja ja lieventää hanhien suojelusta aiheutuvaa taloudellista ja sosiaalista haittaa. Hanhipeltokokeilussa perustettiin maanomistajien kanssa valkoposkihanhille ruokailu- ja levähdysalueita sekä karkotettiin hanhia viljelyskäytössä olevilta pelloilta.  

Kokeilussa onnistuttiin eli hanhien laidunnus keskittyi hanhipelloille. Hanhien karkotus on työlästä, mutta arvion mukaan hyöty on kustannusta suurempi. 

Alkukartoituksen perusteella maanviljelijöillä oli paljon epäilyjä hanhipeltokokeilua kohtaan. Yhteistyön ja hyvien kokemusten kautta suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi ja hanhipeltoja on alettu perustaa myös muualle. Hankkeessa on tutkittu erilaisten karkotusmenetelmien tehokkuutta, ja saaduilla tuloksilla on merkitystä sekä maanviljelijöille että lupaviranomaisille.  

Hankkeen aikana viljelijät ovat kokeneet, että hallinto on alkanut suhtautua heidän huoliinsa vakavammin. Tällä on suuri merkitys valkoposkihanhien ja niiden suojelutoimien hyväksyttävyydelle. Aiemmin hanhista kärsineet viljelijät ovat kokeneet jääneensä ilman yhteiskunnan tukea, mikä on aiheuttanut kiukkua päättäjiä, luonnonsuojelijoita ja valkoposkihanhea kohtaan. 

”Kokeilu on lähtenyt hyvin käyntiin, ja yhteistyö Luken kanssa on mennyt hyvin. Hanhet ovat viihtyneet hanhipelloilla ja pellot, jotka oli tarkoitus pitää tyhjinä ja puhtaina, ovat olleet aika tyhjiä eli tavoitteessa on pysytty”, kertoo hanhipeltokokeiluun osallistunut maanviljelijä. 

Valkoposkihanhet aiheuttavat jännitteitä niin hallinnonalojen kuin sidosryhmienkin välille. Luken rooli Hanhipelto-hankkeessa on sovitteleva. Kohtaamalla toimijoita on saatu aikaan luottamus, joka on vahvistanut yhteistyötä ja hankkeen onnistumismahdollisuuksia. 

 Hankkeessa on onnistuttu tunnistamaan ongelmakohtia usealla tasolla ja yhteensovittamaan luonnonsuojelua ja elinkeinopolitiikkaa. Valkoposkihanhi on Euroopan laajuisesti suojeltu laji, joten tarvetta kehitetyille ratkaisuille on jatkossakin. Pitkällä aikavälillä hanhipeltokonseptia voidaan soveltaa koko muuttoreitille. 

Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat ympäristöministeriö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Turun yliopisto, ja lukuisat maanviljelijät Kiteellä ja Tohmajärvellä. Ympäristöministeriö rahoittaa hanketta.