Tekstitys Maatilapalot Podcast Jakso 8. Vakuutusyhtiöiden rooli ja tuki riskienhallintaan Kesto: 30:50 Isäntä: Kim Kaustell, tutkija, Luonnonvarakeskus Vieraana: Teppo Raininko, kehityspäällikkö, LähiTapiola ja Erkki Toivonen, korvausasiantuntija, Pohjolavakuutus Oy [Musiikkia] [Kim Kaustell] Tämä on Luonnonvarakeskuksen maatilapalot -podcast. Olen Kim Kaustell ja kanssani keskustelemassa on asiantuntijoita, joilla on kokemusta maatilalla tapahtuneista tulipaloista. [Musiikkia] [Kim Kaustell] Tässä jaksossa keskustellaan maatilojen paloriskeistä ja riskien hallinnasta vakuutusyhtiöiden näkövinkkelistä. Tänään kanssani keskustelemassa ovat kehityspäällikkö Teppo Raininko LähiTapiolasta, tervetuloa! [Teppo Raininko] Kiitos. [Kim Kaustell] Ja korvausasiantuntija Erkki Toivonen Pohjolavakuutus Oy:stä. Tervetuloa! [Erkki Toivonen] Kiitoksia. [Kim Kaustell] Kertoisitteko tähän alkuun, miten teidän työnne liittyy maatilojen paloturvallisuuteen? Aloitatko vaikka sinä, Teppo? [Teppo Raininko] Joo. Minä olen vuodesta 1999 ollut vakuutusyhtiöhommissa, ja koko sen ajan näiden maatilavakuutusten ja maatilavahinkojen ja maatalouden riskienhallinnan kanssa ollut tekemisissä kaiken aikaa. Tälläkin hetkellä nyt Lähitapiolassa minun työnsarkaani on nimenomaan tämmöinen vahingontorjunta, riskienhallintatyö maatiloilla. Sekä olen myöskin tuossa korvaustoiminnassa tarjoamassa sinne sitten maatilapuolen asiantuntemusta ja kehittämässä sitä puolta. Kyllähän siinä sitten huomaa näiden vahinkojen kanssa hyvin, että missä kohtaa olisi ehkä pitänyt toimia toisin. [Kim Kaustell] Kiitos. Entäs Erkki? [Erkki Toivonen] Minä olen kymmenen vuotta, hieman reilut, ollut Pohjolavakuutuksessa ja maatalousasiantuntijana. Päätyö on erilaisten vahinkojen hoitaminen, myös palovahinkojen. Tähän liittyen on sitten oleellisena osana myöskin meidän vahinkokäsittelyjen neuvonta, erilaisten ohjeiden laadinta vahinkokäsittelyä varten. Myöskin sitten meidän vakuutusedustajien koulutus, että he osaavat sitten näitä riskejä kartoittaa tilakäynneillä, tämmöistä sisäistä koulutusta. Tämä riskienhallinta näkökulma on korostunut viime vuosina, että entistä enemmän pyritään maatilojen riskienhallintaan antamaan ohjeistusta. Tämän tyyppinen työkokonaisuus. [Kim Kaustell] Kiitos! Sukelletaanpa, tai itse asiassa noustaan helikopterilla tässä ensimmäisessä vaiheessa vähän katsomaan semmoista tilannekuvaa nimenomaan niistä maatiloilla tapahtuneista tulipaloista. Minkälaisia maatilapaloja viime aikoina tai vuosina on sattunut teidän alueellanne noin yleisellä tasolla? Onko siellä nähtävissä jotain yleistä trendiä tai jotain tunnuspiirrettä? [Erkki Toivonen] Semmoisen havainnon olen tehnyt, että kaiken kaikkiaan vahingot ovat vähentyneet viime vuosina, myös palovahingot, mutta sitten erityisesti on korostuneet hakelämpölaitosten palovahingot ja niin sanotut takapalotilanteet. Usein nämä lämpökeskukset on kotieläinrakennuksen yhteydessä, jolloin siitä on sitten aiheutunut erittäin suuri vahinko, että ei ainoastaan tämä lämpökeskus ole palanut, vaan myöskin tämä kotieläinrakennus varastoineen, eläimet on menehtyneet ja vielä suuret keskeytysvahingot. Vahinkoja on lukumääräisesti vähemmän, mutta euromäärät ovat suurempia. Tämä on ollut tämmöinen havaittu trendi tässä viime vuosien aikana. [Kim Kaustell] Mites Teppo? [Teppo Raininko] Hyvin samanlaiset havainnot. Tietenkin, kun tilojen lukumääräkin on pudonnut, niin totta kai se näkyy myös vahinkojen kappalemäärässä. Sitten saman aikaisesti se, että kun varsinkin kotieläin yksiköt alkavat olla niin suuria, niin sitten tietenkin niitä suuria vahinkoja on suhteellisesti enemmän. Voisi sanoa, että se suurvahinkojen määrä pysyttelee kiusallisen korkealla, vaikka vahinkojen määrä kaiken kaikkiaan onkin vähentynyt. Ehkä sitten jotkut vahinkojen syyt saattavat olla hiukan muuttuneet, mutta kyllä tämä hakelämmitys todella on, niin kuin Erkki sanoi, yksi murheenkryyni. Tietenkin näillä kotieläintiloilla, niin niissähän ne suurimmat vahingot tapahtuu ja siellä on kyllä tämän lämmityksen lisäksi sähkö varsin merkittävässä roolissa. [Kim Kaustell] Joo. Palataan noihin syihin tuossa myöhemmin, mutta tässä kun tuli tämä vahinkojen määrä mainittua molemmissa puheenvuoroissa, niin tein semmoisen tilastokatsauksen tuonne pelastuslaitoksen Pronto -tietokantaan ja siellä näkyy aikamoinen pudotus hälytystehtävien lukumäärässä ihan kahtena viime vuotena. Se on tavallaan suhteutettuna maatilojen lukumäärään. Se on aika mielenkiintoinen asia, koska puhutaan pudotuksesta, jos ei nyt ihan puoleen, niin kuitenkin aika isosta, melkein sellaisesta. Onko mitään tuntumaa, mistä tässä voi olla kyse? Nythän sain Finanssialasta semmoisen tiedon, että itse asiassa vakuutuskorvaustapauksia on 2 - 5 kertaa enemmän, kuin niitä hälytyskertoja, eli semmoisia pienempiä juttuja. Mutta nämä ovat nimenomaan niitä, joissa pelastuslaitos on, niin ne hälytystehtävät ovat maatilojen määräänkin suhteutettuna pudonneet kahtena viime vuotena. Onko mitään tuntumaa, mistä semmoinen voisi johtua? [Teppo Raininko] Voisi ajatella ehkä niin, että olisihan se jollain tavalla surullistakin, jos mitään kehitystä ei tapahtuisi. Jos ajattelee sitä, kuinka paljon vakuutusyhtiötkin ovat tehneet sen asian eteen. Ja tietenkin sitä kautta meidän asiakkaamme, viljelijät, tehneet sen asian eteen, että vahinkoja sattuisi vähemmän. Että kyllähän on kampanjoitu sähköturvallisuuden puolesta, sähkölaitteiden kunnossapidon puolesta. On kampanjoitu traktoreiden päävirtakatkaisijoiden puolesta, hakelämmitysten, automaattisten sammutusjärjestelmien puolesta, että työtähän on tehty varsin paljon, ja jos ei se missään näkyisi, niin se olisi kyllä todella ikävää. Mutta sitten nämä pienet vahingot, jotka sitten eivät tule tuonne pelastuslaitoksen tietoon, niin niissä on varmaan tämmöisiä ajoneuvopaloja, jotka saadaan itse sammutettua, ja vastaavia tämmöisiä hyvin pienimuotoisia. Niitä ehkä sitten tulee sitä kautta, kun tekniikka tulee lisää. Jokainen tekninen laite käytännössä on kuitenkin oma tulipalo- ja muukin riskinsä. [Erkki Toivonen] Kyllä tässä Teppo aika tyhjentävästi tämän asian ilmaisi ja olen samaa mieltä siinä, että ihan kaikista pienistä palovahingoista hälytyskeskukseen ei edes ilmoiteta. Ne on itse sammutettuja ja niistä saatetaan ilmoittaa vakuutusyhtiöönkin varsin pitkällä viiveellä. Ne ovat olleet niin pieniä, että hommat on kuitenkin tilalla jatkuneet ja pieniä korjauksia on itse tehty, ja sitten jossakin vaiheessa muistettu, että "tämähän on kyllä vahinko, ilmoitetaan tästä vakuutusyhtiölle" ja sitten siinä on vain katsottu, että mitä vahingon määrää on tullut. Mutta ne eivät ole sen suurempia töitä teettäneet sille tilalle, että kaikki on saatu korjattua ns. omanväen voimin tai käytetty jotain asentajaa. Se juuri, että palovahinkoja on määrällisesti vähemmän, mutta tosiaan ne ovat sitten suuria, kun jotakin sattuu. Niillä on laajat seuraukset tilan talouteen, ja jopa jatkuvuuteen. [Kim Kaustell] Mainitsitte tuossa tuon teknologian. Näytteleekö "uusi teknologia", kuten esim. aurinkokennojen yleistyminen tai akkukäyttöiset erilaiset laitteet, ihan leijulaudasta porakoneisiin. Siellä on niitä latauspisteitä. Onko nämä alkaneet jotenkin näkymään? [Erkki Toivonen] Palovahinko puolella ei toistaiseksi. Aurinkokennojärjestelmiä tai muita tämmöisiä aurinkoenergiaan liittyviä on vielä melko maltillisesti maatiloilla. Toki niitä on tehty, mutta lähinnä näille on sitten aiheutunut myrskyvahinkoja, ei palovahinkoja. Taas sitten akkukäyttöisistä, näitä varmaankin sattuu, mutta ne ovat rajoittuneet ilmeisesti sitten itse laitteeseen, jolloin se vahinko on jäänyt niin pieneksi, että näistä ei välttämättä vakuutusyhtiöön ilmoiteta. Toki siinä sitten potentiaalisen suuren vahingon riski on, että tietysti tämmöinen esimerkiksi akku, joka on latautumassa vaikka konehallin korjaamossa, menee oikosulkuun ja syttyy, niin siitä voi tulla valtavat vahingot. Mutta toistaiseksi ei näyttele suurta roolia. [Teppo Raininko] Tässä kohtaa on nyt mahdollisuus olla pikkuisen edes eri linjoilla kollegan kanssa, eli kyllä me olemme havainneet, että akkukäyttöisten laitteiden, nimenomaan lataustilanteessa tulipaloja syttyy. Ei pelkästään maatiloilla, vaan myöskin ihan kotitalouksissa. Ihan kännykän lataamisesta erilaisten muiden laitteiden lataamisesta lähtien. Nyt, kun näitä kaikenlaisia akkuporakoneita, rälläköitä, akkukäyttöisiä moottorisahoja, jne. kokoajan tulee lisää, kyllä nekin vaan sitten pitäisi olla niin, että se lataus tapahtuisi silloin, kun joku olisi vähän kontrolloimassa sitä tilannetta. Mutta totta kai ymmärrän sen käytännössä sen tilanteen mahdottomuuden. Jos jonkun akun latautuminen kestää kaksi tuntia, niin eihän kokoajan voi siinä vieressäkään seistä. Mutta pitäisi ainakin miettiä sitä, mikä on se alusta, missä se lataus tapahtuu. Paljonko siinä on palokuormaa ympärillä, siis palavaa materiaalia? Ettei niin kuin sanomalehti ole siinä alla, tai joku trasselitukko, että jos olisi metallinen työtaso, johon keräisi tämmöiset laturit, niin olisi erittäin hyvä. Sitten, näistä aurinkosähköjutuista, ei ole vielä merkittävissä määrin tullut vahinkoja vastaan, mutta huoli on hyvin suuri, koska nyt niitä asennellaan todella paljon. Ihan kaikilla asentajilla ei taida olla edes luvat kunnossa. Sitten näitä asennuksia tehdään pikkuisen miten sattuu. Sieltä puuttuu ainakin vähintään varmennustarkastuspöytäkirjat, asennuspöytäkirjat, suunnittelut on vähän mitä sattuu. Sitten on ihan tämmöisiä ns. laittomia asennuksia, että joku invertteri on suoraan pultattu lautaseinään kiinni. Se on tulipaloriski. Näitä nyt sitten pelätään, että näitä tulee, mutta ne ovat vielä sitten sen verran uusia juttuja, että ei ole ehtinyt. Veikkaan, että odotettavissa on. [Kim Kaustell] Nämä aurinkopaneelit nousi kahdella tapaa esiin näissä maatilapalot podcastin haastatteluissa, niin sähköturvallisuuden kannalta nimenomaan tämä paloriski, mutta sitten pelastuslaitoksen puolesta se, että sellaiselle katolle on ilkeä mennä, missä on jännitteisiä osia. Plus, että se on lisää pois revittävää siinä sammutustilanteessa. Tästä tuli tavallaan muutamia tämmöisiä riskejä mukanaan tuovia toimintatapoja tai prosesseja, mutta tuleeko mieleen vielä muita, mitkä ovat alkanut näkyä? Varastoidaan jossain jotain, tai tehdään jotain tavalla, joka kasvattaa paloriskiä? [Erkki Toivonen] Kyllä. Me olemme havainneet semmoisen, että lämpökeskuksiin liittyen - nimenomaan hakekäyttöisiin -, siellä on sangen usein palon syynä se, että on käytetty jäteöljyä siellä hakkeen seassa. Tämä taas aiheuttaa sen, että takapalotilanteessa nämä turvajärjestelmät ei sammuta sitä paloa, vaan se saattaa siitä sitten levitä hallitsemattomasti. Tästä aiheutuneita miljoonaluokan paloja meillä on viime vuosina sattunut useita. Ne ovat erittäin valitettavia tapauksia siitäkin syystä, että vakuutuskorvausta ei voida tällöin maksaa täysimääräisesti, vaan tähän tulee sellainen leikkuri. Tämä on ollut osasyynä siihen, että tähän riskien hallintaan on haluttu panostaa entistä enemmän ja ohjeistukseen. Teemme myöskin hakelämpölaitosten tarkastuksia asiakkaille. Jos havaitaan niissä puutteita, niin informoidaan asiakasta ja neuvotaan korjaamaan nämä puutteet. Ja mitä tulee tähän Tepon hyvin mainitsemaan akkupuoleen, niin se olisi erittäin hyvä, jos olisi tämmöinen erillinen akkujenlatausasema, tai tämän tyyppinen palamaton alusta. Vanhastaanhan maatiloilla on paljon ladattu lyijyakkuja, traktoreiden ja puimurien ja vastaavien. Nykyteknologia on tuonut sitten näitä pieniä akkuja. Niitähän on joka laitteessa nykyään, kun saa akkukäyttöisenä, niin kyllä näille olisi erittäin hyvä olla sellainen latausasema. Varsinkin siitä syystä, että monessa laturissa sanotaan, että sen voi kyllä jättää päälle, että se on niin älykäs, että se ei ylilataa ja muuta. Mutta jos sinne sattuu joku häiriö, niin se saattaa sitten yliladata, aiheuttaa kuumenemista ja sitä kautta palaa. Se olisi hyvin edullinen ratkaisu tämmöinen tietynlainen latauspiste siellä tilan olosuhteissa ja vähentäisi riskejä. [Kim Kaustell] Nyt päästäänkin mukavasti tähän toiseen teemaan, mikä tässä oli minun muistilistallani. Se liittyy tavallaan riskienhallintaan isommassa kuvassa. Miltä maatiloilla ja maatilojen kanssa toteutettava riskienhallinta vaikuttaa teidän näkökulmasta? Ja toki nyt sitten paloriskien osalta. Olin tuolla Nivalan maaseutunäyttelyssä kesällä tämän Maatilapalot podcast -asian tiimoilta ja käytin tämmöistä kysymystä siellä kulkiessani kontaktia hakiessani, että "onkos teidän tilalla nämä paloriskit hallinnassa?" Sain kahdenlaista vastausta: "On" ja "on, meillä on vakuutus". Mikä on teidän käsitys siitä, että onko paloriskit hallinnassa? [Erkki Toivonen] Siinä on vaihtelua. Sanotaanko niin, että yleisin tilanne on se, että viljelijä, maatalousyrittäjä olettaa, että riskit ovat hallinnassa. On ihan siistiä ja näin, ja koneita huolletaan normaalisti, mutta sitten ottaisin jälleen tämän hakelämpökeskuksen esiin. Tässä ihan viimeisessä otoksessa, kun on näitä hakelämpölaitoksia tutkittu, oli 12 lämpölaitosta, joista yhdeksässä oli ns. vahatulppa vanhentunut. Vahatulppa on siinä, mistä vesi sitten pääsee sinne hakejärjestelmään, jos tulee takapalo, ja se ei olisi tässä palotilanteessa välttämättä sulanut, koska se oli niin vanha. Tämäkään asia ei ollut tullut yrittäjälle mieleen lainkaan, koska se vahatulppa on siellä piilossa ja siitä ei ole mitään muistilappua missään, että se tulisi kerran vuodessa vaihtaa. Että tämän tyyppisiä tämmöisiä ehkä viljelijän kannalta havaitsemattomia riskejä sieltä löytyy. Sitten on niitä tiloja, joissa on erittäin hyvin huolehdittu paloturvallisuudesta. On ajateltu ennakkoon poistumisreittejä ja eläinten pelastamista, on jauhesammuttimia jopa rakennuksen ulkopuolella, josta sen saa kätevästi. Ei tarvitse sisälle välttämättä mennä, jos palo syttyy. Toinen ääripää ovat ne, voisi sanoa ehkä voimakkaasti laajentaneet tilat, joissa on paljon töitä ja kiirettä. Siellä sitten saattaa olla, että se paloturvallisuus on jäänyt vallan huomioimatta ja tämmöiset jopa välttämättömät huoltotoimenpiteet on tullut laiminlyötyä, mikä taas lisää paloriskiä. [Kim Kaustell] Mites Teppo? [Teppo Raininko] Jatkaisin tuosta niin, että tämmöinen, mihin viittasit, että vakuutuksella hoidetaan nämä asiat, niin se asenne on kyllä onneksi katoavaa kansan perinnettä. En muista enää törmänneeni aikoihin, mutta kyllä tuossa enemmän vakuutusurani alkuvaiheessa maatalousnäyttelyissä ja tämmöisissä paikoissa, missä näitä asioita tuotiin esille, niin kyllä niitä silloin oli jokusia, jotka sanoivat: "ei minun tarvitse tehdä mitään, kun minulla on vakuutus". Mutta en muista tämmöisiä kommentteja enää vuosikausiin kuulleeni. Sitten on nämä tämmöiset tilanteet, että itse ei vaan huomata, eikä havaita niitä, vähän niin kuin Erkkikin viittasi. Sekä sitä, että jotkut asiat vaan unohtuu, ne eivät ole näkyvissä, ja miettii, että asiat on kunnossa, mutta kaikki asiat vaan eivät tule mieleen. Sitten toinen on juuri kyllä, tämä on se havainto, että nämä uudet laajentavat, suurentavat tilat, joissa on aktiivista pöhinää, niin siellä hyvin helposti unohtuu tämmöiset asiat, tai niille ei ole aikaa. Se on tietysti oikeastaan varsin ymmärrettävä juttu. Jos me ajatellaan maatilayritystä, niin se sama yrittäjä vastaa siellä käytännössä kaikesta. Jossain muussa yrityksessä siellä olisi joku oma riskimanageri, joka hoitaisi tämmöiset asiat ja tässä se on sitten niitä juttuja, joita sen yrittäjän pitäisi itse jossain vaiheessa ehtiä hoitaa. Se on aika ymmärrettävää, että aina ei muista, ja aina ei ehdi. Sitten vakuutusyhtiöiden tehtävänä on toimia siinä kohtaa sitten herättelijöinä, että me yritämme sitten muistuttaa, että näitäkin juttuja pitäisi välillä aina tarkistella. [Kim Kaustell] Siirrymme heti tästä seuraavaan teemaan, tai kolmanteen teemaan tässä. Eli se, miten vakuutusyhtiö kytkeytyy paloriskien hallintaan ja myöskin vahinkotilanteisiin. Otan vielä kiinni tuosta, että riskit on hallinnassa, kun tehdään se sopimus. Eikö ole niin, että kun viljelijä tekee vakuutusyhtiön kanssa vakuutussopimuksen, vaikka liittyen nimenomaan näihin paloasioihin, niin hän samalla myös tekee sopimuksen maatilan paloriskien ennakoinnista ja hallinnasta? Eli ymmärtääkseni on olemassa tällaiset suojeluohjeet, jotka velvoittavat viljelijää pitämään sitä riskien hallintaa yllä ja tekemään tiettyjä asioita. Mitä nämä suojeluohjeet pääpiirteittäin sanoo sitten viljelijän, vakuutuksen ottajan velvollisuuksista liittyen näihin maatilapaloihin? [Teppo Raininko] Minä oikeastaan sanoisin vielä ensin tuohon sen, että kun se sopimus tehdään, mehän käydään tämmöinen maatilan turvakartoitus läpi siinä vaiheessa. Eli me käymme läpi paitsi ne vakuutettavat kohteet, että miten ne kirjataan sinne vakuutukseen, mutta sen lisäksi myöskin sitten, miten nämä turvallisuusasiat on siellä tilalla huomioitu. Sillä on vaikutusta sitten tietysti siihen, mikä on meidän halukkuus tila vakuuttaa, ja millä hinnalla. Se tietenkin on jo semmoinen ensimmäinen asia siinä, että siinä kohdassa tietyllä tavalla myöskin sovitaan asiakkaan kanssa, että asiat ovat tällä tasolla. Tai jos ne eivät vielä ole, sitten usein sovitaan, että "laita nuo ja nuo asiat vielä kuntoon, niin sitten saat tällä hintaa tämän vakuutuksen". Sitten sen jälkeen, kun se sopimus on tehty, sehän on tietysti molemminpuolisesti velvoittava, ja siellä on nämä mainitsemasi suojeluohjeet. Suojeluohje on tietysti ensisijaisesti ohje. Se on neuvo, miten kannattaa toimia. Mutta se on myös toisaalta niin, että se on osa sitä sopimusta. Jos suojeluohjetta lyö laimin törkeästi, ja sillä törkeällä laiminlyömisellä on vielä vaikutus siihen vahinkoon, että se on syy-seuraus -suhteessa joko sen vahingon syttymiseen tai syntymiseen, tai sitten sen vahingon laajuuteen. Tai jos sitä ei olisi tapahtunut tai se olisi ollut rajoitetumpi, jos ei suojeluohjetta olisi lyöty laimin. Vakuutusyhtiöllä on oikeus siinä tilanteessa joko pienentää korvausta, teoriassa jopa evätä se kokonaan, mutta se on hyvin harvinaista, että se kokonaan evättäisiin, mutta kyllä joskus joudutaan tilanteeseen, jossa suojeluohjeen laiminlyöminen on niin ilmeistä, että joudutaan toteamaan "tämä ei ole sen sopimuksen mukaista, minkä me olemme tehneet". [Kim Kaustell] Erkki, haluatko täydentää? [Erkki Toivonen] Teppo ilmaisi tässä kyllä erittäin selkeästi, kuinka tämä homma menee käytännössä. Turvakartoituksesta se lähtee. Sen lisäksi me tarjoamme sekä olemassa oleville asiakkaille, että potentiaalisille tuleville asiakkailla sähkökartoitusta, missä käydään tilan kaikki sähköliitännät läpi. Mm. sieltä on löytynyt tämmöisiä löysiä liitoksia, joissa on monen sadan asteen lämpötila. Saattanut olla jo vuosia, ja suorastaan ihme, ettei rakennus ole palanut siinä vaiheessa. Hyvin pienillä korjauksilla on saatu riskejä vähenemään. Sitten viimeisenä, johtuen tästä hakelämpölaitosten suuresta palovahinkojen määrästä, tarjotaan myöskin hakelämpölaitosten tarkastusta, jossa käydään läpi tekniikka ja turvajärjestelmät, ja annetaan ohjeita siihen, jos on puutteita, että kuinka toimit jatkossa, niin riski palolle vähenee oleellisesti. Suojeluohjeet saattavat tosiaan aiheuttaa sen, että jos sitä on törkeästi laiminlyöty ja se on myöskin toistuvaa tai hyvin piittaamatonta ollut, että asia on tiedetty, mutta ei ole tehty mitään toimenpiteitä, niin sillä on vaikutuksensa sitten korvaustilanteessa. Korvausta ei välttämättä voida maksaa täysimääräisenä. [Kim Kaustell] Kun päästiin tänne korvauksiin ja rahaan, minkälaiset asiat vaikuttavat vakuutuskorvauksen suuruuteen tulipalon sattuessa? Jos jätetään aiheuttamis- tai myötävaikuttamisjuttu, se äsken tuossa mainittiin, mutta siellähän on varmaan tämmöisiä asioita, jotka määrittää sitä, mikä se korvaus on? Otetaan esimerkkinä pinta-ala, että onko se oikein. Mites sitten, kun tuotantosuunta ja rakennuksen käyttö muuttuu, tai entäs sitten kun se rakennus on osittain palanut, niin mitä siitä lasketaan "ei palaneeksi", eli sitä ei korvata, koska katsotaan, että se on uudelleen käytettävissä. Tämän tyyppisiä asioita. Nouseeko mieleen, mitkä vaikuttavat siihen korvausmäärään? [Erkki Toivonen] Asia lähtee siitä, että ensin katsotaan, mitä on palanut. Onko rakennus palanut kokonaan vai osittain, ja onko siitä osa pelastettavissa? Kannattaako, pystyykö sen pelastamaan, vai hajoaako se siinä sitten, kun palanut osa puretaan? Tästä se lähtee. Asiakkaan kanssa käydään heti alussa neuvottelu siitä, että mikä on asiakkaan näkemys tai tahtotila jatkosta. Esimerkiksi kotieläintuotantotilalla ei välttämättä halutakaan jatkaa kotieläinten pitoa, vaan saatetaan lopettaa se siihen vahinkotapahtumaan. Tai sitten on niitä tapauksia, että on ollut laajentamisaikeita, ja nyt tämän vahingon tapahduttua päätetään tehdä myöskin se laajennus. Eli suurempi rakennus, mitä tämän vahingon kohteena on ollut. Se on sinänsä aivan ok, että voi tehdä suuremman. Toki vakuutusyhtiön korvaus rajoittuu siihen palaneeseen osaan. Muutenkin siinä katsotaan, onko rakennus ollut ns. jälleenhankintakelpoinen. Minkä ikäinen, minkä kuntoinen? Materiaalit katsotaan, mistä se on tehty? Vastaavalla tavalla rakennettuna, paljonko se sitten kustantaa. Näistä tekijöistä se lähtee. Siinä keskustellaan tosiaan asiakkaan kanssa ja mahdollisesti tähän tulee sitten keskeytysvahinko, että samalla laitetaan käyntiin keskeytyksen määrittäminen, että kuinka paljon siitä tulee keskeytyskorvausta ja minkä pituinen keskeytysvakuutus on. Sekin määrittää sitä, kuinka nopeasti siinä kannattaa ryhtyä jatkotoimenpiteisiin. Tässä on paljon tekijöitä ja sanotaan niin, että vaikka vakuutusyhtiön näkökulmasta puhutaan tässä nyt vaan rahasta, mutta sille asiakkaalle on myöskin sellaista henkistä painetta siitä, että se on valtava asia se vahinko ja siinä on monenlaista hoidettavaa. Siinä koetetaan antaa myöskin sellaista henkistä tukea, että "tämä kyllä hoituu tämä homma, kun neuvotellaan ja sovitaan asioista". [Kim Kaustell] Mites sitten, kun sillä maatilalla on se tulipalotilanne päällä? Mikä on se ensimmäinen tilanne, missä vakuutusyhtiö kytkeytyy siihen tapahtumaan? Kuinka äkkiä vakuutusyhtiö saa tiedon, tai pitäisi saada tieto, ja mitkä on ne ihan ensimmäiset asiat, mitä siinä alkaa tapahtua? [Erkki Toivonen] Normaalisti se menee niin, että asiakas soittaa. Usein tämä tapahtuu jo siinä vaiheessa, kun siellä liekit vielä lyö kohti taivasta. Viimeistään yleensä seuraavana päivänä tulee ilmoitus. Vahingon hoito tämmöisessä palovahinkotilanteessa, varsinkin kotieläintilan ollessa kyseessä, se lähtee liikkeelle heti. Normaalisti seuraavana, tai joka tapauksessa aivan lähimpinä päivinä lähtee ns. vahinkotarkastus sinne tilalle. Siinä samassa yhteydessä saattaa tulla sitten erityisempää palonsyyn tutkintaa, sähköpalontutkijatkin saatetaan pyytää paikalle. Ihan tilanteesta riippuen. Katsotaan, mistä se palo on saanut alkunsa. Tässä tutkitaan myöskin palolaitosten raportit ja tämän tyyppiset. Mutta vahingonhoito lähtee heti liikkeelle. Vahingolle annetaan oma numeronsa ja se kirjataan ylös, ja otetaan alustavat tiedot. Se on monesti hyvin pitkä prosessi. Kotieläintuotantorakennuksen ollessa kyseessä, kaiken kaikkiaan puhutaan helposti vuodesta, jopa kahdesta, ennen kuin koko prosessi on ohi. [Teppo Raininko] Ihmisten tapa toimia poikkeaa tietenkin tämmöisissä vahinkotilanteissa, kun meitä on monenlaisella ajattelulla tai valmiuksilla siunattu. Tietysti se, mikä on kenenkin toimintakyky vahinkotilanteessa, vaihtelee. Mutta rationaalisimmat, kun ne ovat saaneet sen palokunnan sinne hälytettyä ja varmistettua, että ei ole ihmisiä vaarassa, ja jos jotenkin pystyy pelastamaan omaisuutta tai eläimiä, niin on tehty kaikki, mitä voidaan. Kyllä se sitten tulee hyvin nopeasti se vakuutusyhtiö siinä mieleen ja usein sitten saatetaan ensimmäinen puhelu tehdä sille, joka on myynyt ne vakuutukset, tai joka hoitaa sitä asiakkuutta, että "onhan meillä vakuutukset kunnossa?" Vaikka vakuutusyhtiö joka vuosi toimittaa nämä vakuutuskirjat, mistä ne nähdään ja pyydetään asiakkaita, että "katsokaa, että kaikki on kunnossa sillä tavalla, kuin te haluatte niiden olevan", niin eipä niitä tietysti aina tule niin kauhean tarkkaan katsottua. Se pelko sitten siinä kohdassa on, että "mikähän tämä tilanne on?" Onneksi ne nyt useimmiten ovat. Me yritämme olla asiakkaisiin yhteyksissä, jos ei nyt ihan joka vuosi, niin joka toinen kuitenkin ja kysyä "onko kaikki kunnossa? Onko tapahtunut muutoksia? Onko ajatukset muuttuneet sen suhteen, minkälainen vakuutusturva pitäisi olla?" Joskus sitten käy niinkin, että vakuutus on vähän jäänyt ajastaan jälkeen, että on tehty laajennuksia tai jotain muuta sellaista, ja sitten jäädään siinä sitten hiukan jälkeen. Mutta pääsääntöisesti palotilanteissa vakuutukset useimmiten on kunnossa. Ja niin kuin Erkki sanoi, päästään hyvin nopeasti siihen prosessiin mukaan. Koska ne ovat meillekin isoja asioita, jotka kiinnostaa todellakin paljon meitä, niin kyllä niihin sitten myöskin panostetaan. Siinä heti kyllä sitten myöskin itse siihen prosessiin tullaan mukaan, ja keskustellaan, neuvotaan, ohjeistetaan asiakasta, miten pitää toimia ja miten tämä homma saadaan mahdollisimman nopeasti käyntiin. [Kim Kaustell] Se on varmasti sellainen, minun aikaisempien palotilakäyntieni ja haastattelujeni perusteella, että siinä voi olla lamaannusta tai siinä voi olla, että tavallaan tuhkasta noustaan aika ripeästi. Se, mitä toki toivottiin, on se että pitäisi päästä tekemään jotain ihan vaan vaikka sitä palopaikan raivausta, ja silloin kaikki viivästykset siinä, vaikka ne olisivat vain puolia päiviä tai jotain, saattaa tuntua ikävältä. Mutta sehän voi johtua ihan siitä, että tekninen tutkinta, esimerkiksi palosyyn tutkinta, on kesken. [Teppo Raininko] Kyllä, ja siitä tutkinnastakin täytyy vielä sanoa, että sen tutkinnan päätarkoitushan ei ole suinkaan etsiä syyllisiä, tai nuuskia jotain sellaista, että nyt ei tarvitsisi korvata, vaan palosyyn tutkinnan tärkein asia on saada tietoa, että sitten sen jälkeen voidaan taas seuraavalla kerralla sanoa, että "näin kannattaa toimia, jotta tämmöistä vahinkoa ei pääse tapahtumaan. [Erkki Toivonen] Tämä on juuri näin, niin kuin Teppo sanoi, että palon juurisyitä tutkitaan juuri siitä syystä, että me pystyisimme jatkossa sitten informoimaan asiakkaita ja pienentämään näitä riskejä. Se on se perussyy, miksi ne tutkitaan huolella. Toinen, mistä Teppo tuossa hyvin puhui, on tämä vakuutuskirja. Se kannattaa aina lukea huolella läpi ja katsoa että tiedot pitää paikkansa. Jos on esimerkiksi viljankuivaamon koneista vaihdettu huomattavasti suurempaan ja siellä on vanhat tiedot, niin korvaustilanteessa se korvaus meneekin niiden vanhojen tietojen mukaan. Syntyy ns. alivakuutustilanne, joka on hyvin ilkeä tilanne, että kukaan ei tavallaan ole siihen syyllinen, että on alivakuutus, mutta asiakas on unohtanut ilmoittaa vakuutusyhtiöön. Taas yhtiö ei voi tietää siitä, että muutoksia on tapahtunut. Nämä ovat harvinaisia, mutta ikäviä tilanteita. [Kim Kaustell] Ollaan minun muistilistani loppupäässä, mutta vielä olisi tilaisuus nostaa joku asia, joka on jäänyt tässä käsittelemättä, tai korostaa jotain, jota on käsitelty. [Erkki Toivonen] Minä korostaisin sitä, että huolehdi kunnossapidosta, nuohouksesta, myös kuivurin uunin nuohouksesta ja puhdistuksesta. Ja pidä säädöt kohdallaan, kuten käyttöohjekirjassa on neuvottu, ja sitten ehkä tärkeimpänä hakelämpökeskuksista puhuttaessa: Älä käytä jäteöljyä. [Teppo Raininko] Nyt kun näin syksyllä kun alkaa säät kylmetä, jyrsijät pyrkii sisälle. Jyrsijät aiheuttaa monennäköistä vahinkoa ja yksi vanhinko, mitä ne aiheuttavat on myös palovahinkoja. Jyrsijät jostakin syystä tykkäävät siitä valkoisesta sähkökaapelin kuoresta, ja sitä ne jyrsii ja aiheuttaa sitten siinä oikosulkuja ja palovahinkoja sitä kautta. Tämä jyrsijäongelman hoitaminen olisi ensiarvoisen tärkeää. Yksi asia, mitä ehkä suhteellisen vähän meillä maatiloilla tehdään, on että tämä palvelu ostettaisiin ulkopuolisilta ammattilaisilta. Meillä on ainakin pari valtakunnallisesti toimivaa firmaa, jotka tätä tuholaistorjuntaa tekevät ammattimaisesti, siististi, pääsääntöisesti jopa myrkyttömästi ja erittäin tehokkaasti. Se on oikeastaan uskomattoman edistynyttä se toiminta, ja se ei välttämättä vaadi siltä yrittäjältä muuta, kun se tekee sen sopimuksen. Totta kai se maksaa, mutta sekään ei edes maksa niin paljon, kuin mitä uskoisin useimmissa tapauksissa ihmisten kuvittelevan, ja toisekseen se vapauttaa sitten sen yrittäjän ajan johonkin muuhun. Jos se on enemmän se oma osaaminen ja bisnes siinä sikojen ruokkimisessa, kuin rottien ruokkimisessa, niin siinä mielessä kannattaa jättää se rottien hoitaminen sitten ammattilaisille ja keskittyä enemmän itse siihen, mistä se raha tulee. [Kim Kaustell] Tämä oli kyllä niin hyvä loppukaneetti, että "no comments" enää tämän jälkeen. Kiitoksia Teppo ja Erkki. Oli mukava jutella näistä asioista ja toivotaan, että se käyrä, mihin viittasin aikaisimmin, paljonko tapahtumia on, jatkaa sitä hyvää laskusuuntaansa. Kiitoksia! [Teppo Raininko] Kiitos! [Erkki Toivonen] Kiitos! [Kim Kaustell] Kuuntelit juuri osan maatilapalot -podcastsarjasta. Sarja liittyy maatilojen riskienhallintaa ja turvallisuusjohtamista kehittävään hankkeeseen. Hanke on toteutettu Luonnonvarakeskuksessa yhteistyössä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa. [Musiikkia]