Siirry pääsisältöön

Lisää kotimaista kalaa – lähtökohtana huolella valittu kasvatuspaikka

Sijainti ratkaisee pitkälti, miten sujuvasti uusi kalankasvatuslaitos pääsee vauhtiin. Tämä tiedetään ruokakalaa kasvattavassa Nordic Troutissa sekä Uudessakaupungissa, joka aikoo houkutella kalankasvattajia alueilleen. Molemmat etsivät kestäviä kasvatuspaikkoja Luken FINFARMGIS-menetelmän avulla.

Kuva: Omer Levin

Kun kaupunki tai kunta haluaa houkutella yrityksiä, se varmistaa, että maa-alueiden kaavoitus tukee tavoitetta. Uudessakaupungissa otettiin käsittelyyn myös vesialueet.

”Päätimme etsiä paikkoja, jotka soveltuvat kestävään kalankasvatukseen, ja hakea sen jälkeen ympäristölupaa yhdessä kalankasvatusyrityksen kanssa, jonka valitsemme kilpailuttamalla”, kertoo Uudenkaupungin kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén.

Karkeita suuntaviivoja paikan valintaan antaa kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, mutta Uudessakaupungissa haluttiin vielä tarkempaa ja ajankohtaisempaa tietoa. Tiedon tarjoajaksi valittiin Luonnonvarakeskus, joka oli jo tehnyt vastaavaa työtä Metsähallituksen hallinnoimilla vesialueilla.

FINFARMGIS-menetelmä punnitsee ympäristövaikutuksia

Luke toi Uudenkaupungin hankkeeseen FINFARMGIS-menetelmänsä, joka ottaa huomioon samanaikaisesti useita kalankasvatuksen sijoittamiseen vaikuttavia tekijöitä. Menetelmä huomioi muun muassa vesialueen muun käytön, syvyyden ja avoimuuden, luonnon monimuotoisuuden ja ekologisen tilan sekä etäisyyden riuttoihin, lintusaariin, loma-asutukseen ja rantaan.

”Suuri osa FINFARMGIS-menetelmän kriteereistä liittyy kalankasvatuksen ympäristövaikutuksiin, mutta huomioon otetaan toki myös se, miten hyvin alue mahdollistaa kasvatuksen. Ympäristön kannaltahan paras paikka olisi avomeri, mutta siellä kasvatusolosuhteet ovat vaikeat. Kun huoltoetäisyys kasvaa, vaaditaan suuria laitoksia, jotta toiminta olisi kannattavaa. Usein hyvä kompromissi löytyy ulkosaaristosta”, sanoo Luken tutkija Markus Kankainen.

Uudessakaupungissa kestävään kalankasvatukseen soveltuvia alueita arvioitiin erikseen poikastuotannolle sekä suuremman kalan tuotannolle.

”FINFARMGIS-menetelmän avulla pystyimme löytämään kalankasvatukselle parhaiten sopivia alueita hyvinkin tarkasti. Voimme liittää FINFARMGIS-analyysin myös ympäristölupahakemukseen, jonka aiomme laatia yhdessä kalankasvatusyrityksen kanssa”, Arvela-Hellén sanoo.

Sosiaalisen kestävyyden arvioimiseksi Uudessakaupungissa kokeiltiin lisäksi Luken kehittämää osallistamismenetelmää. Sen avulla asukkaat ja mökkiläiset pääsivät antamaan näkemyksensä alustavista kalankasvatuspaikoista, jotka oli merkattu FINFARMGIS-menetelmän tuottamaan karttaan.

FINFARMGIS-menetelmän avulla pystyimme löytämään kalankasvatukselle parhaiten sopivia alueita hyvinkin tarkasti. — Leena Arvela-Hellén, Uusikaupunki

Tarkka ja joustava työkalu – aina ajan tasalla

Kirjolohta kasvattavalla Nordic Troutilla on 30 ympäristölupaa kalankasvatuksen eri vaiheisiin eri puolella Suomea. Yritys on hakenut luvat konsulttiyritysten avustuksella, ja paikan valintaa on ohjannut ennen kaikkea kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma. Tuoreimmissa hankkeissa luvan hakijat ovat jo ehtineet hyödyntää Luken FINFARMGIS-menetelmä.

”FINFARMGIS-menetelmä on ollut jo kolmella alueella keskeinen työkalu, jonka avulla olemme selvittäneet laitoksen parasta mahdollista sijaintia ennen ympäristöluvan hakua. FINFARMGIS ottaa huomioon alueen kaikki käyttömuodot ja lainsäädännön muutokset. Se kertoo aina ajankohtaisen tilanteen ja ohjaa sijainnin valintaa joustavasti ja tarkasti”, kertoo Nordic Troutin tuotantopäällikkö Jorma Leed.

Leed toivoo, että FINFARMGIS-menetelmä saisi virallisen aseman ympäristöluvan hakuprosessissa kansallisen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelman rinnalla tai jopa sen korvaajana.

FINFARMGIS -analyysi tarjoaa tarkempaa tietoa kuin kansallinen vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma, ja sen tiedot ovat jatkuvasti ajan tasalla. — Jorma Leed, Nordic Trout

Lisää paikkoja kalankasvatukseen – lisää kotimaista kalaa

Se, miten hyvin muun muassa Uusikaupunki ja Nordic Trout löytävät uusia paikkoja kalankasvatukseen, vaikuttaa lopulta siihen, mitä suomalaiset syövät. Tällä hetkellä vajaa viidennes Suomessa syödystä kalasta on kotimaista. Suomalaisen kalankasvatuksen lisääntyminen toisi pöytiimme etenkin kotimaista kirjolohta ja mahdollisesti myös uusia kasvatuslajeja.

”Haluamme parantaa kotimaisen kalan tarjontaa, ja se on mahdollista nyt, kun kalankasvatuksen menetelmät ovat kehittyneet ympäristön kannalta kestävämmiksi ja kasvatuspaikan valinta on helpottunut”, Uudenkaupungin Arvela-Hellén sanoo.

”Kalanviljelyn ympäristövaikutuksia on saatu hillittyä viime vuosikymmeninä, ja nyt kalankasvatuksen osuus Itämeren ravinnekuormituksesta Suomen rannikkovesillä on prosentin luokkaa”, Luken Kankainen toteaa.

Mitä tehtiin?

Asiakas: Uusikaupunki

Tarve: Kaupunki haluaa lisätä elinkeinotoimintaa alueellaan helpottamalla sen aloittamista. Lisäksi se haluaa lisätä kotimaista kalantuotantoa. Näin syntyi tarve selvittää, miten kaupungin vesialueita voitaisiin hyödyntää kalankasvatukseen.

Ratkaisu: Kumppaneiksi valitut Gaia Consulting sekä Luke selvittivät, mitkä vesialueet soveltuvat parhaiten kalankasvatukseen. Luke käytti hankkeessa FINFARMGIS-menetelmäänsä.

Vaikuttavuus: Uudessakaupungissa mahdollisesti alkava kalankasvatus parantaisi kotimaisen kirjolohen ja mahdollisesti muidenkin kasvatuslajien saatavuutta ja toisi liiketoimintaa ja työpaikkoja kaupunkiin.

Rahoitus: Euroopan meri- ja kalatalousrahasto, Uusikaupunki 10 %

 

Asiakas: Nordic Trout

Tarve: Kalankasvatusyritys Nordic Trout etsii jatkuvasti uusia alueita kalankasvatukselle. Yritys haluaa löytää parhaan mahdollisen sijainnin, joka täyttäisi niin ympäristökriteerit kuin taloudellisetkin kriteerit.

Ratkaisu: Nordic Trout on hyödyntänyt kolmella eri alueella Luken FINFARMGIS-menetelmää optimaalisen sijainnin löytämiseksi ja ympäristölupahakemuksen tueksi.

Vaikuttavuus: Uudet kalankasvatuslaitokset lisäävät kotimaisen kalan tarjontaa, yrityksen liikevaihtoa, työllisyyttä ja verotuloja.

Rahoitus: Nordic Trout 100 %

Tutustu palveluun