Siirry pääsisältöön

Hevoset apuna sosiaalisessa kasvussa ja kuntoutumisessa – Alalle uusia osaajia ja palveluja

Sosiaalipedagoginen hevostoiminta lisääntyy Suomessa järjestelmällisen koulutuksen ja kehitystyön avulla. Kainuun ammattiopisto paikkasi viime vuonna Pohjois-Suomeen jäänyttä koulutusaukkoa tarjoamalla alan täydennyskoulutuksen yhdessä Luken kanssa. Uusia palveluja on jo syntynyt.

Kuva: Pentti Potkonen

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan tavoitteena on kehittää muun muassa vuorovaikutus- ja tunnetaitoja hevosen ja usein myös talliyhteisön avulla.

”Jos ihminen on kokenut esimerkiksi hylkäämistä tai kiusaamista, voi olla merkittävä kokemus, kun iso eläin lähestyy uteliaana ja ottaa kontaktia. Vilkas lapsi voi puolestaan rauhoittua hevosta rapsutellessa, ja nuori, joka ei suostu lenkille, hengästyy huomaamattaan kottikärryjä työnnellessä”, kertoo hevostoimintaan perehtynyt projektipäällikkö Heidi Kotilainen Kainuun ammattiopistosta.

Kotilaisen mukaan hevostoiminnan tulokset näkyvät yleensä arjessa. Kouluunlähtö voi sujua hevostoiminnan jälkeisenä päivänä tavallista paremmin, tai mielenterveyskuntoutuja uskaltautuu pitkän tauon jälkeen yksin kirjastoon.

”Hevostoiminta voi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä ja edistää hyvinvointia siinä määrin, että tarve muille sosiaali- ja terveyspalveluille vähenee.”

Koulutuksen tukena Luken laatima käsikirja

Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaminen sopii Kotilaisen mukaan erityisesti sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattilaisille, joilla on jo vankka kokemus hevosten kanssa toimimisesta. Eri oppilaitokset ovat tarjonneet alan täydennyskoulutusta 2000-luvun alusta alkaen.

”Pohjois-Suomessa ei ole tällä hetkellä muita alan täydennyskoulutuksia tarjolla, joten päätimme Kainuun ammattiopistossa vastata kysyntään Kajaanista käsin.”

Kotilainen on itse tarjonnut sosiaalipedagogista hevostoimintaa jo kymmenkunta vuotta. Hän halusi kuitenkin koulutuksen suunnittelijaksi ja toteuttajaksi ulkopuolisen asiantuntijan. Tehtävään valikoitui Luke, jossa sosiaalipedagogista hevostoimintaa on tutkittu ja kehitetty jo vuosia. Kotilaisen työpariksi ryhtyi Luken tutkija Maija Lipponen.

Kotilainen ja Lipponen valitsivat koulutuksen rungoksi Sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laatu ja vaikuttavuus -käsikirjan, jonka Luke on laatinut yhteistyössä Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry:n kanssa.

”Laatukäsikirja oli kätevä työväline koulutukseen, ja se herättää myös miettimään, miten hevostoiminnan vaikutuksia voisi erilaisissa tapauksissa mitata”, Kotilainen sanoo.

”Käsikirjaa seuraamalla pystyimme myös varmistamaan, että koulutuksen suorittaneet voivat hakea yhdistyksen rekisteröimää ohjaajanimikettä. Siihen on toki myös muita koulutustaustaan ja työkokemukseen liittyviä kriteerejä”, Lipponen sanoo.

Opiskelijat olivat hyvin sitoutuneita, ja he antoivat erinomaista palautetta materiaaleista, menetelmistä, tehtävistä sekä tallivierailuista. Minulle oli lisäksi tärkeää, että sain asiantuntevan ja luotettavan työparin koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.”

– projektipäällikkö Heidi Kotilainen, Kainuun ammattiopisto

Uutta hevostoimintaa heti koulutuksen jälkeen

Täydennyskoulutus alkoi vuoden 2021 tammikuussa, jolloin 15 opiskelijan joukko aloitti sosiaalipedagogiikan opinnot Itä-Suomen yliopistossa. Niistä kertyi 10 opintopistettä, ja seuraavat 15 pistettä he suorittivat Kainuun ammattiopistossa etä- ja lähiopintoja vuorotellen. Ryhmä tapasi reilun puolen vuoden aikana seitsemän kertaa kahden päivän lähiopetuksessa luentojen, harjoitusten ja vierailujen merkeissä.

Koulutukseen osallistui muun muassa sairaanhoitajia, joista osa teki töitä nuorten kanssa, osa kehitysvammaisten ja osa ikäihmisten. Oli myös hevosalan yrittäjiä sekä ammattiopiston opettaja, joka halusi uusia työtapoja luonnonvara-alan opiskelijoiden kanssa toimimiseen.

”Opiskelijat olivat hyvin sitoutuneita, ja he antoivat erinomaista palautetta materiaaleista, menetelmistä, tehtävistä sekä tallivierailuista. Minulle oli lisäksi tärkeää, että sain asiantuntevan ja luotettavan työparin koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen”, Kotilainen kertoo.

Kukin opiskelija suunnitteli lopputyönään oman palvelunsa, ja osa on jo ehtinyt tarjoamaankin niitä. Kotilaisen mukaan koulutus on tuonut alalle uusien ohjaajien ja palveluiden ohella myös näkyvyyttä.

”Kun hevostoiminnasta puhutaan enemmän, yhä useampi hoksaa tarjota palveluja tai hakea niistä apua haastavassa elämäntilanteessa.”

Mitä tehtiin?

Asiakas: Kainuun ammattiopisto

Tarve: Kainuun ammattiopisto halusi tarjota sosiaalipedagogisen hevostoiminnan täydennyskoulutusta muun muassa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Pohjois-Suomessa on vain vähän alan koulutusta tarjolla.

Ratkaisu: Luke järjesti koulutuksen yhdessä Kainuun ammattiopiston kanssa hyödyntäen koulutuksen runkona tuottamaansa materiaalia sosiaalipedagogisen hevostoiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta. Kouluttajat varmistivat lisäksi, että koulutus täyttää Sosiaalipedagoginen hevostoimintayhdistys ry:n kriteerit, jotta koulutuksen suorittaneet voivat hakea yhdistyksen myöntämää SPHT® -nimikettä.

Vaikuttavuus: Jokainen osallistuja laati lopputyönään oman suunnitelmansa sosiaalipedagogisesta hevostoiminnasta, ja osa tarjoaa jo palveluja Kainuussa. Parhaimmillaan palvelut edistävät hyvinvointia niin Kainuussa kuin muuallakin Pohjois-Suomessa ja vähentävät muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta.

Rahoitus: Kainuun ammattiopiston Kantri Sampo -hanke (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto)